SRV:n rakentama puurunkoinen suomalais-venäläinen koulu toimi Senaatti-kiinteistöjen pilottikohteena vähähiilisyyden saavuttamiseksi.
Viihtyisäksi kehuttu koulu voitti Puuinfon järjestämän Vuoden 2021 Puupalkinto -kilpailun yleisöäänestyksen. Mikä tärkeitä, koulun käyttäjät ovat tyytyväisiä ja ylpeitä oppimisympäristöstään.
Suomalais-venäläinen koulu Helsingin Kaarelassa on Suomen suurin venäjän kielen ja kulttuurin opetukseen erikoistunut koulu. Koulussa toimivat kaikki kouluasteet esi- ja peruskoulutuksesta lukioon saakka. Suomalais-venäläisen koulun uusi puukoulu otettiin käyttöön syksyllä 2021. Yli 6 000 neliön tiloissa opiskelee ja työskentelee noin 700 oppilasta ja opettajaa.
Käyttäjät tyytyväisiä
Käyttäjät ratkaisevat rakennushankkeen onnistumisen ja heidän mielipiteensä onkin SRV:n ykkösasia.
Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Timo Juolevin mukaan uuden puukoulun käyttäjät ovat tyytyväisiä ja ylpeitä. Koululaiset ovat kertoneet pitävänsä siitä, että koulussa näkyy paljon puuta. Myös henkilökunta on kokenut ratkaisun onnistuneeksi.
“Viihtyisyyttä, akustiikkaa ja sisäilmaa on kiitetty. Halukkaita kouluun tulijoita riittää runsaasti, mikä sekin kertoo hyvää tilan houkuttelevuudesta”, Juolevi sanoo.
Samaa kertoo se, että suomalais-venäläinen koulu voitti Puuinfon järjestämän Vuoden 2021 Puupalkinto -kilpailun yleisöäänestyksen.
Puurakentaminen eroaa betonirakentamisesta joissakin teknisissä yksityiskohdissa. Kokemusta ja lisätietoa puurakentamisesta kertyy niin SRV:lle kuin rakennuttajallekin. Juolevi koki allianssin yhteistyön hyvänä ja kehittävänä.
“SRV toi hankkeeseen asiantuntemusta ja kokemusta, ja hanke sujui muutenkin hyvin. Tavoitehinta alitettiin, ja kohde valmistui jopa hieman etuajassa.”
Runkomateriaalin valinta ratkaisee
Aivan rakennushankkeen alussa hiilijalanjälki ei ollut edes sanana olemassa. Koulusta tehtiin tarveselvitys vuonna 2014, ja suunnittelukilpailutus toteutettiin vuonna 2017. Muutos ympäristöajattelussa on ollut nopea. Päästöt ovat nousseet laskentakohteeksi uudisrakentamisessa muutamassa vuodessa. Juolevin mukaan Senaatti-kiinteistöt haluaa olla mukana luomassa uutta ja näyttämässä suuntaa rakentamiselle.
Hän toteaa, että tärkein valinta tehtiin jo varhaisessa vaiheessa.
“Runkomateriaalin vaikutus hiilijalanjälkeen on suurin. Oli mielenkiintoista nähdä laskelmat eri suunnitteluvaihtoehdoista. Päästövaikutus vaihteli suuresti. Laskenta auttoi löytämään vähähiilisemmän runkorakenteen, mikä johti koko rakennuksen päästöjen pienenemiseen”, Juolevi sanoo.
Sekä suunnitteluarkkitehti että koulu puolsivat puurunkoa. Puurakentaminen on tosin hieman betonista kalliimpaa, mutta se mahtui hintaraamiin. Juolevin mukaan valintaan vaikutti myös SRV:n puurakentamisen kokemus ja osaaminen.
”Koulu oli Senaatti-kiinteistöjen pilottikohde RTS-ympäristöluokituksen mukaisten vähähiilisyyskriteerien käyttämisessä. Tavoittelemme neljää tähteä viidestä”, hän sanoo.
RTS-ympäristöluokituksen vertailun mukaan suomalais-venäläisen koulun hiilijalanjälki on 21 prosenttia pienempi kuin keskimääräisellä koulurakennuksella. Puuta on käytetty rungon lisäksi myös julkisivussa ja sisätilojen seinäpinnoissa.
Ilmastotavoitteet korkealla
Rakennushankkeeseen kuului myös kiertotalouden huomioiminen. Puretun koulurakennuksen betoni- ja tiiliaines hyödynnettiin piha-alueiden tekemisessä. Kun purkubetoni murskataan ja käytetään paikan päällä, se vähentää kuljetusten päästöjä sekä tarvetta louhia luonnonkiveä. Lisäksi koulun katolla on omat aurinkopaneelit energiantuotantoon.
Timo Juolevi uskoo Senaatti-kiinteistöjen jatkavan puurakentamista. Hiilijalanjälkilaskennat tehdään kaikissa hankkeissa, ja ilmastotavoitteet ovat korkealla. Senaatti-kiinteistojen tavoite on vähentää hankekohtaisia päästöjä uudiskohteissa 25 prosentilla ja korjausrakentamisessa 15 prosentilla perustasoon verrattuna. Koko Senaatin kiinteistökannan tulee olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Puurakentaminen aiheuttaa keskimäärin 3,5 kertaa pienemmän hiilijalanjäljen kuin betonirakentaminen. Se ei silti sovi kaikkiin rakennuksiin, Juolevi muistuttaa.
“Katsoimme koulurakennuksen olevan oikea kohde puurakentamisen käytölle. Lasten ja nuorten halutaan kasvavan viihtyisissä, turvallisissa ja terveellisissä tiloissa.”
Sinua saattaisi kiinnostaa
Suunnannäyttäjät haluavat pintamateriaaleilta luonnetta ja kestävyyttä
Uudiskohteiden koteihin toivotaan nyt valkoisen lisäksi väriä. Tammen sävyt ovat leviämässä keittiöistä myös kylpyhuoneiden kalusteisiin. Tämä selviää tuoreista Suunnannäyttäjät-paneelin kyselyistä.
Suunnannäyttäjät haluavat asuntoihin runsaasti säilytystilaa
Tällä hetkellä kerrostaloasuntoon halutaan etenkin parveke ja oma vaatehuone. Myös erillinen keittiö kasvattaa suosiotaan, selviää tuoreesta Suunnannäyttäjät-paneelin kyselystä.
Suunnannäyttäjät haluavat suosia pitkäikäisiä ja kierrätettäviä rakennusmateriaaleja
Ekologisuuden merkitys korostuu yhä useammin asunnonostajan valinnoissa. Rakennusmateriaalien on nyt oltava vastuullisesti tuotettuja, helposti kierrätettäviä ja pitkäikäisiä, selviää tuoreesta Suunnannäyttäjät-paneelimme kyselystä.