70 prosenttia kaikesta käyttämästämme energiasta kulutetaankin omassa elinympäristössä. Elinkaariviisaudella pyrimme ottamaan mahdollisimman suuren osan energiasta hyötykäyttöön energiatehokkaasti.
Maailma koostuu energiasta sen eri muodoissa. Käytämme sitä arjessamme ja tuotamme sitä tarpeisiimme monin eri keinoin. Sitä kuluu rakentaessamme uutta ja säästyy kierrättäessämme vanhaa.
Kun ryhdymme rakentamaan uutta, nousee energiankäyttö jo ensimmäisissä keskusteluissa pöydälle. Miten voimme taata, että rakentamisen energiakädenjälki, ja toisaalta rakennetun ympäristön energiankäyttö tulevaisuudessa ovat mahdollisimman optimoidulla tasolla?
Olennainen osa rakennuksen elinkaariviisautta on rakentamisessa käytettävän, sekä rakennuksen elinkaaren aikana tarvittavan energian mahdollisimman tehokas käyttö. Tavoitteena on hyödyntää järkevästi uusinta teknologiaa ja tietoa, jotta rakennusten energiankäyttö olisi koko niiden elinkaaren ajan mahdollisimman tarkoituksenmukaista.
Me haluamme ohjata rakentamisesta siihen suuntaan, että kiinteistöiden ympäristöjalanjälki ja kustannukset optimoidaan pitkällä aikavälillä samalla huolehtien työympäristöjen viihtyisyydestä ja ihmisten hyvinvoinnista. Kutsumme tätä elinkaariviisaudeksi.
”Sähkön käyttö tulee tuskin laskemaan elinikämme aikana, vaikka samalla käyttämämme energianlähteet tulevatkin muuttumaan – ja tämä muutos on nopeutunut viime vuosien aikana huomattavasti”, sanoo SRV:n energia- ja elinkaaripalvelujen johtaja Jere Pirhonen.
”Meidän näkökulmastamme ratkaisevassa roolissa tulevat olemaan viisaasti energiaa käyttävät kiinteistöt yhdessä uusiutuvien hajautettujen energiamuotojen – kuten maalämmön ja aurinkosähkön – kanssa.”
Ei hukkaenergialle, kyllä puhtaalle
Suuria kysymyksiä ovat se, miten tuotamme käyttämämme energian energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti, sekä miten minimoimme rakennusten elinkaaren aikana syntyvän energiatarpeen. Molempia koskevat samat megatrendit. Uusiutuvaan energiaan sekä hajautettuun energiantuotantoon siirtyminen ovat muutoksia, jotka tulevat vaikuttamaan rakentamiseen koko ajan enemmän. Samalla elinkaariviisauden opeilla voidaan kaitsea suuriakin energian kulueriä, kuten lämmitystä.
”Omavaraisiksi emme sähkön osalta pääse, mutta lämmityksen ja jäähdytyksen osalta olemme siihen matkalla. Jatkossa rakennetaan fiksuja ja energiatehokkaita rakennuksia, joissa energiankäyttö ohjataan kulloinkin tarpeellisimpiin kohteisiin. Samalla rakennusten lämpötilan hallintaa voidaan kehittää huomattavasti energiatehokkaammaksi järkevillä ratkaisuilla”, Pirhonen sanoo.
Työmailla päästöjä pyritään vähentämään joka vaiheessa. Esimerkiksi maalämpöjärjestelmiä voidaan hyödyntää jo rakentamisvaiheessa. Näin säästytään turhalta energianhaaskuulta vaikkapa välttämällä öljypoltinten käyttöä. Vastaavia mahdollisuuksia energiatehokkuuteen ja energiankäytön viisaaseen optimointiin on rakennetun ympäristön elinkaaren varrella lukemattomia.
Nyt tehdyt ratkaisut säästävät energiaa ja resursseja tulevaisuudessa
Rakennusten suunnittelu lähtökohdiltaan energiaviisaasti mahdollistaa talojen energiankulutuksen muokkaamisen ja optimoinnin myös myöhemmin talon elinkaaren varrella ilman tarvetta suuremmalle remontille. Myös vanhempia taloja voidaan aina kehittää kuluttamaan vähemmän energiaa, mutta tällöin vaaditaan usein jo laajempia muutostöitä.
”Tämä on yksi syy, miksi meillä tuodaan energiakysymyksiä esiin aktiivisesti, sillä nyt tehdään ratkaisuja, jotka vaikuttavat vielä 20 vuoden päästä. Taloyhtiöt voivat datan hyödyntämisellä ja optimoinnilla tehdä pitkässä juoksussa suuret säästöt”, Pirhonen sanoo.
Suuri osa kiinteistöjen energiankäytön optimointia onkin rakennuksesta kerättävän datan ymmärtämistä ja hyödyntämistä. Rakennusten energiankäyttöä seuraavia algoritmeja kehitetään jatkuvasti ketterämmiksi, jotta energiankäyttöä ohjaavia parametreja voidaan ohjata tehokkaasti.
Samalla elinkaariviisauden oppien avulla voidaan seurata, miten rakennus elää, ja tarttua energiaa tarpeettomasti tuhlaaviin osa-alueisiin heti. Tulevaisuudessa myös koneoppiminen ja tekoäly tulevat integroitumaan entistä tehokkaammin rakennusten energiatehokkuuden optimointiin.
Jotta voimme taata myös tuleville sukupolville kestävän ympäristön, on energiansäästön opit syytä ottaa käyttöön jo nyt. Vain toteutetuista projekteista on mahdollista oppia uusia tapoja karsia hukkaenergiaa edelleen.
”Energiaa viisaasti käyttäviä rakennuksia tehdään jo nyt. Kaikista projekteista oppii jotain uutta, jota voi hyödyntää taas seuraavien rakennusprojektien osalta. Tärkeintä on jatkuvasti kehittää energiankäyttöämme, jotta voisimme tulevaisuudessakin nauttia elinympäristöstämme”, Pirhonen sanoo.
Sinua saattaisi kiinnostaa
Suunnannäyttäjät haluavat pintamateriaaleilta luonnetta ja kestävyyttä
Uudiskohteiden koteihin toivotaan nyt valkoisen lisäksi väriä. Tammen sävyt ovat leviämässä keittiöistä myös kylpyhuoneiden kalusteisiin. Tämä selviää tuoreista Suunnannäyttäjät-paneelin kyselyistä.
Suunnannäyttäjät haluavat asuntoihin runsaasti säilytystilaa
Tällä hetkellä kerrostaloasuntoon halutaan etenkin parveke ja oma vaatehuone. Myös erillinen keittiö kasvattaa suosiotaan, selviää tuoreesta Suunnannäyttäjät-paneelin kyselystä.
Suunnannäyttäjät haluavat suosia pitkäikäisiä ja kierrätettäviä rakennusmateriaaleja
Ekologisuuden merkitys korostuu yhä useammin asunnonostajan valinnoissa. Rakennusmateriaalien on nyt oltava vastuullisesti tuotettuja, helposti kierrätettäviä ja pitkäikäisiä, selviää tuoreesta Suunnannäyttäjät-paneelimme kyselystä.