SRV on ollut vahvasti mukana kehittämässä Keilaniemen aluetta, jonka viihtyisyyden ydin piilee tunneliin viedyssä liikenteessä ja tunnelin päälle rakennetusta puistoalueessa. Puisto yhdistää Tapiolan ja Keilaniemen alueen viihtyisäksi kokonaisuudeksi mahdollistaen koko Keilaniemen kehittämisen. Tunneli on osa Keilaniemen, Tapiolan ja Otaniemen kaupunkirakenteen tiivistämistä ja se on parantanut huomattavasti liikenteen sujumista, yhdistänyt kaupunginosia ja luonut edellytyksiä asuntorakentamiselle. "Tunneli mahdollistaa koko Keilaniemen kehittämisen. Tunneli ja sen päälle tuleva puisto rajaavat vanhaan Tapiolaan kuuluvan Itärannan asuinalueen ja uuden, kansainvälisen ja modernin Keilaniemen alueen", rakennuspäällikkö Hannu Lehtikankare Espoon kaupungilta kertoo.
Suomen suurimman betonitunnelin lukuja
Kesällä 2019 liikenteelle avattu Kehä I Keilaniemessä -liikennetunneli on Suomen pisin betonirakenteinen liikennetunneli kunnioitettavalla 440 metrin pituudellaan ja 36 metrin leveydellään. Sen tieltä on louhittu 310 000 kiintokuutiota kalliota ja kaivettu maata 300 000 kiintokuutiota. Yhteensä nämä massat tarkoittavat kuusinkertaisesti eduskuntatalon tilavuutta. Betonirakenteita valettiin 70 000 kuutiota ja melusuojausrakenteita tehtiin likimain kilometri. Hanke kattoi liikennetunnelin lisäksi Otasolmun eritasokiertoliittymän, kuusi uutta ja kaksi korjattavaa siltaa sekä 500 metrin matkalta Keilaniemenkadun muutostöitä. Paikallavaluna toteutettu betonitunneli käsittää kaksi 15 metrin levyistä erillistä tunnelia, joissa kummassakin kulkee kolme ajokaistaa sekä huoltotunnelin ja tekniset tilat.
Tässä isossa SRV:n infrarakentamisen hankkeessa kaikki suunnittelu tehtiin tietomallipohjaisesti, niin rakennus- ja rakennesuunnittelu kuin liikennejärjestelyjenkin suunnittelu. Työmaa käytti mallia esimerkiksi työnsuunnittelussa, erilaisten putkilinjojen törmäystarkasteluissa sekä työmaa-aikaisten liikennejärjestelyjen suunnittelussa.
Työt liikenteen ja naapuruston ehdoilla työmaan alla kulkevaa metroa häiritsemättä
Betonirakenteisen liikennetunnelin rakentaminen oli teknisesti vaativa urakka ahtaalla työmaa-alueella kiertotielle viedyn Kehä I:n liikenteen ja työmaan vieressä olevan asutuksen ehdoilla. Työmaan läpi ajoi päivittäin noin 35 000 ajoneuvoa ja työmaan alla kulki metrolinja, jonka liikennöintiä ei saanut häiritä. Kehä I:n liikenne siirrettiin rakentamisen aikana useasti kiertotiereitille. Isoissa hankkeissa osaaminen liikenteen uudelleenjärjestelyistä onkin tärkeässä roolissa.