– Rakentaminen palveluna
Ei ihan tavanomainen koulu, vaan Jätkäsaaren uusi maamerkki
Jätkäsaaren uudessa peruskoulussa on pian takana ensimmäinen lukukausi, ja koulun oppilaat ja opettajat ovat ottaneet koulun omakseen. Kaupunginosan maamerkiksi muodostunut koulu tarjoaa laadukkaat puitteet opinnoille pitkälle tulevaisuuteen.
Iso, moderni, toimiva, ilmava ja valoisa – muun muassa näillä sanoilla Jätkäsaaren koulun opettajat ja oppilaat ovat kuvailleet uutta kolmikerroksista Jätkäsaaren peruskoulua, joka on kuin näyttävä taideteos. Rakennuksen julkisivu hohtaa valkoisena, ja sisätiloissa pehmeää valoa virtaa kattoikkunoista koulun keskusaukiolle eli Torille, jonka ympärille muut tilat on rakennettu.
”Oli hieno hetki, kun opettajat tulivat ensimmäistä kertaa katsomaan valmistunutta koulua ja paperilla nähdyt suunnitelmat konkretisoituivat. Tiesin, että olimme rakentaneet upean koulun, mutta opettajien innostus oli piste iin päälle – me todellakin onnistuimme”, kertoo rakennusprojektin työmaapäällikkö Reima Liikamaa SRV:ltä.
Jätkäsaaren koulun kaikki tilat kannustavat ilmiöpohjaiseen oppimiseen, ja erityisen suosituiksi opiskelupaikoiksi ovat nousseet koulun pienet sopet. Myös maailmankartasta inspiraationsa saanut koulun piha-alue tarjoaa mainiot puitteet leikkimisen lisäksi opiskelulle.
Pinta-alaltaan 8500 neliömetrin koulun rakentaminen alkoi vuonna 2017, ja se otettiin käyttöön elokuussa 2019. Yli 800 oppilaalle suunniteltu koulu on aluksi vuosiluokkien 1.–4. ja 7. käytössä. Vuoteen 2021 mennessä koulu on yhtenäinen peruskoulu luokille 1.-9.
Innovatiiviset ratkaisut varmistivat onnistumisen
Rakennuksen pitkäaikaiskestävyys varmistetaan laadukkaalla rakentamisella. Laatukriteerit olivatkin kärjessä, kun SRV valittiin Jätkäsaaren koulun projektinjohtourakoitsijaksi.
”Materiaalihankintojen perusteena oli kestävyys, ei hinta. Myös kosteuden ja sisäilman hallintaan kiinnitettiin erityistä huomiota, ja koulu toteutettiin Kuivaketju 10 -kriteerien ja P1-puhtausluokan mukaan”, painottaa SRV:n projektipäällikkö Juho Varelius.
Koulu rakennettiin arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen mukaisesti. Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy:n voittajaehdotus keräsi valinnan tehneeltä raadilta kiitosta erityisesti sen urbaanista ilmeestä ja luontevasta asettumisesta osaksi kaupunkirakennetta.
”Lähdimme hyvässä yhteistyössä arkkitehtien kanssa miettimään, miten suunnitelmat saadaan toimimaan käytännössä. Emme halunneet tyytyä tavanomaiseen, vaan mallitöiden kautta haimme aktiivisesti lopullisia ratkaisuja, joilla suunnitelma voidaan viedä käytäntöön. Siksi teimme mallit esimerkiksi julkisivuelementistä, keskusaulan akustoivasta pinnasta ja kalusteista – joissain kohdissa se onnistui jopa niin hyvin, että saimme parannettua arkkitehtien ensimmäistä ajatusta”, iloitsee Liikamaa.
Innovatiivisella otteella koulua rakentanut tiimi haki timanttisia ratkaisuja myös talotekniikan osalta.
”Isoimpana juttuna oli se, miten talotekniikka saadaan piilotettua kalusteiden sisään. Toki arkkitehti oli ajatellut, mihin hana tulee. Meidän tehtäväksi jäi miettiä, miten talotekniikan reitit järjestetään”, kertoo Liikamaa esimerkkinä.
Innostus tarttui koko rakentajajoukkoon
Järjestelmällisyys korostui läpi rakentamisen. SRV toi tiedon tulevista vaiheista ja tarpeista hyvissä ajoin koulun tilaajalle ja suunnittelijoille. Pyrkimys laatuun muodostui kaikkien rakentajien yhteiseksi tahtotilaksi.
”Saimme kaikki kumppanimme innostettua laadukkaaseen rakentamiseen. Erityisesti julkisivun valkoiset betonielementit ovat tunnistetusti haastavia, mutta onnistuimme viemään tahtotilan elementtitehtaalle asti, joka toimitti upeat elementit. Myös elementtiasentajat ottivat homman niin tosissaan, että käyttivät asennuksessa valkoisia hansikkaita”, kiittelee Liikamaa sitoutunutta rakentajajoukkoa.
Merellinen Jätkäsaari sijaitsee Länsisataman kupeessa, ja vilkas satamaliikenne ja rakentaminen keskellä elävää kaupunkia täytyi ottaa kaikessa huomioon.
”Materiaali- ja elementtitoimitusten kuljetukset suunniteltiin huolellisesti. Työmaalle tehtiin paljon yötoimituksia, jotta kuljetukset saatiin perille mahdollisimman häiriöttömästi. Myös ajoreittejä ja kulkua työmaalle oli muutettava jatkuvasti, jolloin prioriteettina oli työntekijöiden ja asukkaiden turvallisuus”, päättää Varelius.