Puurakentaminen muuttaa nyt teollisuutta ja seuraavaksi datakeskuksia. Kun paine päästöjen vähentämiseen ja tehokkuuden parantamiseen kasvaa, yritykset etsivät uusia ratkaisuja. Hämeenlinnan MORE-yritysalueella tämä murros näkyy jo käytännössä.
Puurakentaminen on noussut nopeasti keskiöön toimitiloissa, kuten kouluissa, päiväkodeissa ja toimistoissa. Sama kehitys näkyy nyt myös teollisuudessa.
“Teollisuusrakentamisessa puu ei ole enää erikoisratkaisu. Yhä useammin kantavat rakenteet tehdään puusta, koska se on sekä kustannustehokas että nopea tapa toteuttaa”, kertoo SRV:n puurakentamisen kehittämisen johtaja Mikko Leino.
Vaikka muutos ei ole vielä valtavirtaa, suunta on selvä: puu ei ole enää vain vaihtoehto, vaan yhä useammin suunnittelun lähtökohta.
"SRV:llä emme ainoastaan seuraa kehitystä, vaan olemme rakentaneet puusta jo pitkään ja kehittäneet oman puukonseptin teollisuus- ja datakeskusrakentamiseen. Siinä yhdistyvät nopeus, kustannustehokkuus ja selvästi pienempi hiilijalanjälki", Leino summaa.
SRV:n osaaminen perustuu vuosien kokemukseen vaativista hankkeista. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä on Helsingin Jätkäsaaren Wood City -kortteli, joka koostuu kahdesta asuinkerrostalosta, kahdesta toimistotalosta ja pysäköintitalosta. Yhtiöllä on kokemusta myös suurista ja teknisesti vaativista kohteista, kuten Kotkan Satama Areenasta.
”Massiivipuurunko, joka koostuu useista eri tuotteista, mahdollistaa nopean, esivalmistettuihin rakenteisiin perustuvan toteutuksen teollisessa mittakaavassa. Samaa osaamista hyödynnämme esimerkiksi monitoimijatalo Nissnikussa ja päiväkoti Silvassa sekä nyt myös teollisuus- ja datakeskusrakentamisessa”, Leino kertoo.
Puu tekee datakeskuksista vähäpäästöisempiä
Datakeskukset ovat yksi nopeimmin kasvavista rakentamisen segmenteistä, mutta samalla niiden ympäristövaikutukset herättävät keskustelua. Energiankulutus ja veden käyttö ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi, mikä lisää painetta löytää kestävämpiä ratkaisuja.
Puurakentaminen tarjoaa tähän konkreettisen vastauksen. Se ei ainoastaan pienennä rakentamisen päästöjä, vaan toimii myös hiilivarastona.
Parhaillaan SRV rakentaa Kajaaniin LUMI AI Factory -datakeskusta, jossa hyödynnetään CLT-massiivipuuta konesalitilan kuoren rakennusmateriaalina. Datakeskus toteutetaan olemassa olevaan vanhaan paperitehdassaliin, mikä tuo mukaan myös kiertotalouden näkökulman.
“Rakennettu ympäristö vastaa noin 40 prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä. Koska merkittävä osa päästöistä syntyy materiaaleista, runkoratkaisu on yksi tehokkaimmista tavoista vaikuttaa kokonaisuuteen”, Leino kiteyttää.
”Puu ei ainoastaan pienennä hiilijalanjälkeä, vaan tuo mukanaan myös positiivisen ilmastovaikutuksen eli hiilikädenjäljen. Massiivipuurunko sitoo hiiltä ja toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan”, Leino havainnollistaa.
Suomen ensimmäinen puurakenteinen teollisuuskeskittymä suunnitteilla
Hämeenlinnan MORE-yritysalueella teollisuuden tulevaisuus näkyy konkreettisella tavalla. Sadan yrityksen MORE-alue Hämeenlinnassa laajenee marraskuussa valmistuvan moottoritieliittymän viereen. Laajennusalueelle suunnitellaan Suomen ensimmäistä puurakenteista teollisuuskeskittymää. Tarjolle tulee moderneja tiloja noin tuhannesta neliöstä ylöspäin.
”Rakennusoikeutta on alueella yhteensä jopa 120 000 neliömetriä, mikä mahdollistaa sujuvan laajentamisen myös tulevaisuudessa. Yrityksen kasvaessa toimintoja voidaan keskittää ja laajentaa samassa sijainnissa ilman tarvetta siirtyä muualle”, kertoo SRV:n yksikönjohtaja Jarkko Salmenoja.
Alueen kilpailukykyä vahvistaa myös pääosin omavarainen energiaekosysteemi, joka hyödyntää uusiutuvia energialähteitä ja jakaa energiaa kiinteistöjen välillä kulutusprofiilien mukaan. Ratkaisun ansiosta energiakustannukset voivat laskea jopa 30–40 prosenttia.
Puurakentaminen ei ole enää vain vastuullinen valinta, vaan yhä useammin myös taloudellisesti järkevä ratkaisu. Teollisuudessa ja datakeskuksissa tämä tarkoittaa ennen kaikkea kilpailuetua. MORE-yritysalueella tuo kilpailuetu on jo rakentumassa.
Nopeus ja kustannustehokkuus muuttavat pelin
Puurakentamisen etuja ei aina tunnisteta täysimääräisesti. Yksi puurakentamisen keskeisistä eduista on rakentamisen nopeus. Elementtirakenteet mahdollistavat tehokkaan asennuksen, lyhyemmän työmaa-ajan ja nopeamman investoinnin käyttöönoton.
“Yhdessä hankkeessa rakennusaikaa saatiin kiristettyä puoli vuotta pelkästään runkoratkaisun ansiosta”, Leino tietää.
Nopeus näkyy suoraan liiketoiminnassa, erityisesti datakeskuksissa, joissa käyttöönoton ajoitus on kriittinen. Myös kustannuspuolella puu voi yllättää positiivisesti.
“Oikein suunniteltuna puu on täysin kilpailukykyinen vaihtoehto betonille ja teräkselle, ja joissain tapauksissa jopa edullisempi. Modulaarisuus ja valmiiksi integroidut ratkaisut vähentävät työvaiheita ja tuovat tehokkuutta kokonaisuuteen”, Leino arvioi.
Ennakkoluulot väistyvät tiedon tieltä
Puurakentamiseen liittyvät ennakkoluulot elävät sitkeästi, vaikka ne eivät enää vastaa nykyrakentamisen todellisuutta.
”Puu on tutkitusti yhtä paloturvallinen kuin muutkin vastaavissa olosuhteissa käytetyt rakennusmateriaalit. Lisäksi puurakenteet on suunniteltu kestämään asennusaikana ilmankosteuden vaihteluita ja sateita. Massiivipuu toimii itsessään höyrynsulkukalvona eikä eristämiseen tarvita esimerkiksi erillisiä muovikalvoja”, Leino summaa.
Puurakentaminen tukee vahvasti myös kiertotaloutta.
“Rakennukset voidaan suunnitella muuntojoustaviksi jo alusta alkaen. Massiivipuurungossa kiertotalous on käytännössä sisäänrakennettu: kun detaljiikka suunnitellaan oikein, rakenteet on mahdollista purkaa ja hyödyntää uudelleen. Näin rakennus voidaan elinkaarensa aikana muuntaa esimerkiksi päiväkodiksi tai muuksi toimitilaksi”, Leino sanoo.
Tämä ajattelu korostuu erityisesti datakeskuksissa, joissa käyttötarpeet voivat muuttua nopeasti.