Helsingin luonnontiedelukio referenssitekstissä

Helsingin luonnontiedelukio

Puurakenteinen Helsingin luonnontiedelukio valmistui kesällä 2023 Helsingin yliopiston Kumpulan kampukselle. Uudisrakennuksessa ja yhteiskäyttöisissä tiloissa voidaan järjestää toimintaa noin 900 lukio-opiskelijalle. Puisen rakennuksen rungon pystytyksessä avainasemassa oli yksityiskohtainen ennakkosuunnittelu, kattava kosteudenhallintasuunnitelma ja olosuhteiden hallinta työmaalla.

Terveellinen, muuntojoustava ja elinkaariviisas oppimisympäristö 

Hankkeen tavoitteena on ollut luoda yliopistokampuksen osana oleva turvallinen, terveellinen, tarkoituksenmukainen ja muuntojoustava oppimisympäristö. Tiloissa on hyödynnetty taloteknisiä ratkaisuja, jotka lisäävät tilojen käytön miellyttävyyttä. Esimerkiksi rakennuksen sisäkattoon on kiinnitetty ilman hiilidioksidipitoisuutta mittaavia antureita. Myös tilojen monikäyttöisyyteen on kiinnitetty huomiota – sisätiloissa ei ole kantavia väliseiniä ja sen vuoksi tila on mahdollisimman muunneltava. Viisikerroksisen uudisrakennuksen laajuus on noin 5400 bruttoneliömetriä. 

Luonnontiedelukio_aula

Kumpulan luonnontiedelukiossa elinkaariviisaus toteutuu monella tavalla. Puu rakennusmateriaalina on ilmaston kannalta kestävä ja ekologinen vaihtoehto, sillä puulla on muita materiaaleja pienempi hiilijalanjälki. Puuta on käytetty monipuolisesti myös rakennuksen sisustamisessa. Energiatehokkuuteen on panostettu hyödyntämällä paikallista uusiutuvaa energiaa. Katolle asennetut aurinkopaneelit tuottavat energiaa kiinteistön käyttöön ja rakennuksen päälämmitysmuotona toimii maalämpö. Hankkeelle tavoitellaan LEED-ympäristösertifikaatin Gold-tasoa. 

Luonnontiedelukio_sisäkuva

Merkittävä panostus kosteudenhallintaan ennen puurunkotöiden aloittamista 

Massiivipuu soveltuu rakentamiseen ilman sääsuojatelttaa erinomaisesti, sillä puulla on luonnollinen kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta. Puurakenteiden asennusjärjestys ja työnaikaiset rakenteet suunniteltiin hyvissä ajoin yhteistyössä urakoitsijan ja rakennesuunnittelijan kanssa. Rakennustekniset yksityiskohdat suunniteltiin erityisesti kosteudenhallinta huomioiden. Esimerkiksi elementtien saumat puhdistettiin tarkasti ennen niiden sulkemista kosteus- ja höyrytiiviisti. CLT-elementtien piiloon jäävät syrjäpinnat käsiteltiin jo tehtaalla kosteussuoja-aineella.   

Merkittävä osa hankkeen kosteudenhallintaa oli suunnitteluun liittyvien detaljien ennakointi. Hankkeessa etsittiin yhdessä tilaajan, käyttäjän, urakoitsijan, suunnittelijoiden ja eri asiantuntijoiden kanssa kosteudenhallinnan kannalta parhaat ratkaisut, joilla saatiin kokonaisuuteen nähden laadukkain mahdollinen toteutus.  

 Hanke toteutettiin yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana. 

Luonnontiedelukio_ikkuna