Asuntokauppalain lakiluonnos on parhaillaan jatkovalmistelussa, ja tulee eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä 2026. Tässä artikkelissa kerromme ehdotetuista muutoksista kodinostajan näkökulmasta. Huomioithan, että jutussa esitetyt asiat voivat kuitenkin vielä matkan varrella muuttua – seuraa ajantasaista tilannetta Valtioneuvoston sivuilta.
Sen sijaan asuntolaina-aikojen pidennys sekä lainan enimmäismäärän korotus ovat jo voimassa.
”Asunnon ostamisessa on kyse yhdestä elämän suurimmista päätöksistä, johon halutaan selkeyttä ja ennakoitavuutta. Asuntolainoitukseen jo tehdyt muutokset tuovat lisää vaihtoehtoja oman talouden suunnitteluun ja voivat madaltaa kynnystä kodinvaihtoon”, sanoo SRV:n myyntijohtaja Ari Salakka.
Yksi silmäpari lisää ostajan puolella
Ehdotetun lakimuutoksen myötä uudiskohteen rakentamista seuraisi aina rakennustyön tarkkailija, kun hänen nimittämisensä tulisi pakolliseksi. Ostajan kannalta tämä toisi rakentamiseen yhden lisävarmistuksen, kun riippumaton asiantuntija seuraisi työn etenemistä.
Perustajaosakas valitsisi tarkkailijan ja vastaisi näistä kustannuksista. Osakkailla olisi kuitenkin mahdollisuus vaihtaa valittua tarkkailijaa perustellusta syystä osakkeenomistajien kokouksessa.
”Uudiskohteen rakennusprojektissa urakan ulkopuolisella rakennustyön tarkkailijalla on tärkeä rooli. Hän muun muassa seuraa, että rakennus valmistuu sovitusti ja että ostajan maksamat kauppaerät vastaavat rakennuksen valmistumisastetta”, kertoo SRV:n hallintopäällikkö Heidi Jokinen.
Turvaa viime metreille saakka
Uudiskohteessa myyjän on jo nyt asetettava ostajien ja taloyhtiön suojaksi RS-järjestelmän edellyttämät vakuudet. Niiden tarkoitus on turvata ostajien asemaa, jos rakennuksessa ilmenee virheitä tai asunnon myyjä ei pysty täyttämään velvoitteitaan.
”Vakuudet varmistavat, että ostajien ja taloyhtiön mahdollisiin korjausvaatimuksiin on varattu rahaa niin rakentamisen aikana kuin valmistumisen jälkeenkin”, Jokinen kiteyttää.
Nyt valmisteilla olevassa lakiuudistuksessa vakuuksista ja rakennuksen tarkastuksista haluttaisiin tehdä nykyistä selkeämpi kokonaisuus. Vuositarkastus järjestettäisiin 10–15 kuukauden kuluttua rakennuksen käyttöönotosta. Tarkastuksessa havaitut virheet ja niiden korjaaminen koottaisiin raporttiin, mikä helpottaisi sekä osakkaiden että taloyhtiön mahdollisuuksia seurata korjausten etenemistä.
Lakimuutoksen myötä mahdollisesti uutena vaiheena tulisi jälkitarkastus, joka järjestettäisiin 6–12 kuukauden kuluttua vuositarkastuksesta. Siinä käytäisiin läpi, mitkä vuositarkastuksessa havaitut puutteet on korjattu ja mitkä ovat vielä tekemättä. Tämän jälkeen rakentamisvaiheen jälkeinen vakuus voitaisiin vapauttaa.
Jos kaikki ei suju piirustusten mukaan
Lakimuutoksen tavoitteena on selkeyttää myös sitä, kuinka pitkään myyjä vastaisi uudiskohteen virheistä. Ehdotuksen mukaan vastuu päättyisi kymmenen vuoden kuluttua hallinnonluovutuskokouksesta.
Jokisen mukaan myös niin sanottua suorituskyvyttömyyden omavastuuta suunnitellaan selkeytettävän:
”Ostajan kannalta olennainen muutos olisi, että omavastuu laskettaisiin jatkossa rakennuksessa havaituista virheistä kokonaisuutena eikä jokaisesta virheestä erikseen.”
Myös kaupan peruuttamiseen ehdotetaan muutoksia. Jos ostaja peruuttaisi kaupan, myyjällä voisi jatkossa olla oikeus nykyistä suurempaan vakiokorvaukseen: ehdotuksessa enimmäismäärä nousisi kahdesta prosentista viiteen prosenttiin kauppahinnasta. Myös kaupan peruutuksen ehtoja tiukennettaisiin.
Pidempi laina-aika, väljempää arkea
Asuntorahoitukseen tuli jo kesällä 2026 voimaan muutoksia, jotka voivat keventää asunnonostajien kukkaroa, kun uusien asuntolainojen takaisinmaksuaika piteni 30 vuodesta 40 vuoteen.
”Pidempi laina-aika antaa asunnon ostajalle lisää mahdollisuuksia sovittaa kuukausittaiset lainanhoitokulut omaan talouteensa. Pienempi kuukausierä voi esimerkiksi jättää enemmän liikkumavaraa muuhun elämiseen ja säästämiseen”, Salakka havainnollistaa.
Asuntolainansaantia helpottaa myös lainakaton väliaikainen nosto 95 prosenttiin kaikilla asunnonostajilla. Lainakatto tarkoittaa kuinka suuri asuntolaina voi enimmillään olla suhteessa lainan vakuuksien käypään arvoon.
Myös uudiskohteiden taloyhtiölainoihin tuli lisää joustoa. Taloyhtiölainan osuus nousi enimmillään 70 prosenttiin asuntojen velattomasta hinnasta, enimmäislaina-aika piteni 40 vuoteen ja rakentamisen valmistumisen jälkeinen lyhennysvapaa voi nyt olla enintään kaksi vuotta. Ostajalle muutokset voivat näkyä joustavampana rahoituksena uudiskohdetta hankittaessa.
Huomioithan, että asuntokauppalain lakiluonnos on vasta valmistelussa ja jutussa esitetyt asiat voivat vielä muuttua. Lue ajantasaiset ja viimeisimmät tiedot lakimuutoksista Valtioneuvoston sivuilta.
TEKSTI: Mirka Kurkela KUVAT: SRV
Etsitkö uutta kotia?
Rakennamme toiveiden koteja aina näppäristä yksiöistä tilaviin perheasuntoihin loistavien kulkuyhteyksien äärelle. Tutustu vapaisiin uudisasuntoihin ja löydä oma suosikkisi.