Lähde SRV:n osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2025, julkaistu 30.4.2025
Suomen Pankin maaliskuun ennusteen mukaan Suomen talouden verkkainen toipuminen taantumasta on käynnissä. Vuonna 2025 talouden arvioidaan kasvavan 0,8 prosenttia ja kiihtyvän 1,8 prosentin vauhtiin vuonna 2026. Geopoliittiset riskit ja maailmantalouden epävarmuus kuitenkin heikentävät talouden näkymiä ja ennustettavuutta. Kuluttajien luottamus ja reaaliansiot ovat edelleen heikolla tasolla, mutta maltillinen inflaatio ja laskevat korot ovat parantaneet palkansaajien ostovoimaa. Epävarmuus rajoittanee ennakoitua kasvua yksityisessä kulutuksessa ja investoinneissa. Työttömyysasteen odotetaan kasvavan hieman vuonna 2025, mutta työllisyystilanne piristyy seuraavana vuonna. Yhdysvaltojen huhtikuussa lähes kaikille maailman maille asettamat mittavat tuontitullit rajoittavat Suomen viennin kehitystä, mutta palveluviennin odotetaan jatkuvan vahvana. Puolustusmenot kasvavat lähivuosina ja julkinen velkasuhde kasvaa edelleen sopeutustoimista huolimatta. (lähde: Suomen Pankki)
Euroopan Keskuspankki (EKP) arvioi maaliskuun ennusteessa euroalueen talouden kasvan 0,9 prosenttia, mutta kasvua varjostaa epävarma kauppapoliittinen tilanne. Inflaatio on maltillistunut lähelle tavoitetasoa ja EKP on jatkanut koronlaskujaan. Huhtikuun kokouksessa neuvosto laski markkinoiden kannalta keskeisen ohjauskoron 2,25 prosenttiin ja markkinat odottavat lisäkoronlaskuja vuonna 2025. (lähde: Suomen Pankki)
Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli maaliskuussa -8,2. Kuluttajien luottamus on edelleen matalalla tasolla, sillä indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,6. Odotukset omasta ja myös Suomen taloudesta olivat edelleen vaisut. Rahankäyttöaikeita kulutukseen oli niukasti ja asunnon ostoaikeita oli normaalia vähemmän. Lisäksi työttömyyskehityksen näkymät olivat heikot ja työttömyyden uhka koettiin suureksi. (lähde: Tilastokeskus)
Kuluvana vuonna rakentamisen ennakoidaan kääntyvän 4 prosentin kasvuun pohjalukemista, ja kasvun arvioidaan nopeutuvan vuonna 2026. Vanhojen asuntojen kauppa on piristynyt, mutta uudisasuntojen kauppa on edelleen vähäistä. Hitaasti pienenevät valmiiden asuntojen varastot pitävät monet uudet asuntohankkeet vielä jäissä. Valtion tukeman asuntorakentamisen määrä laskee tulevina vuosina. Vuonna 2025 arvioidaan aloitettavan 20 000 asuntoa ja vuonna 2026 24 000 asuntoa. Tulevien vuosien asuntoaloitukset jäävät selvästi alle asuntotarpeen, joka on VTT:n uuden selvityksen mukaan 31 - 36 000 asuntoa vuodessa tulevan kahdenkymmenen vuoden aikana. Rakentamista kannatellut toimitilarakentaminen kääntyy kasvuun kuluvana vuonna. Julkisessa rakentamisessa meneillään on useita suuria hankkeita ja teollisuusrakentamista vauhdittaa data- ja turvallisuushankkeet. Investointiympäristö on kuitenkin epävarma, ja riskinä on yhä hankkeiden lykkääntyminen. Toisaalta hankeaihioita on paljon, ja tilanne voi piristyä rahoitusolojen muuttuessa suotuisammiksi, ja ulkomaalaisten sijoittajien mielenkiinnon kohdistuessa taas Suomeen. (lähde: Rakennusteollisuus)
Kiinteistökauppa jatkoi historiallisen matalalla tasolla, kun vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana kiinteistökauppoja solmittiin vain 620 miljoonan euron edestä. Yli puolet kaupoista olivat ulkomaalaisten sijoittajien tekemiä ja 74 % kaupoista kohdistui pääkaupunkiseudulle sekä sen kehyskuntiin. Aiempaa korkeammat tuottovaatimustasot sekä laskevat markkinakorot luovat pohjaa transaktiomarkkinoiden asteittaiselle normalisoitumiselle. (lähde: KTI)
SRV:n näkemys markkinatilanteesta ja sen vaikutuksesta yhtiön toimintaan on, että yksityisten hankkeiden markkinatilanne jatkuu lähitulevaisuudessa edelleen haastavana. Geopoliittinen tilanne ja kauppasodat lisäävät epävarmuutta talouden kehitykseen. Heikentynyt Yhdysvaltain dollari ja tullien seurauksena mahdollisesti heikentyvä talouskasvu vähentänevät euroalueen inflaatiopainetta, mikä puolestaan näyttäytynee ennakoitua suurempina koron laskuina. Korkotason lasku parantaa hankkeiden aloitusedellytyksiä kaikissa segmenteissä, mutta sijoittajien tuottovaateet sekä asunto- että eri tyyppisissä toimitilahankkeissa ovat edelleen verrattain korkealla tasolla. Lisäksi Suomen BKT:n kehitykseen liittyvät riskit heikentävät sijoitushalukkuutta Suomeen. Uusien asuntohankkeiden aloitusedellytyksiä heikentää matalan kysynnän lisäksi myös markkinalla edelleen oleva suuri tarjonta uusista ja uudehkoista asunnoista. Kuluttajien asuntokysyntä virkoaa hiljalleen, mutta on vielä matalalla tasolla. Toisaalta rakentamisen kustannukset ovat jonkin verran laskeneet, mikä osaltaan vaikuttaa aloitusedellytyksiin positiivisesti. Toimitilarakentamisessa julkisen sektorin kysyntä kannattelee volyymeja. Kiinteistösijoittajien rajallinen investointikysyntä kohdistuu ensisijaisesti olemassa olevaan kiinteistökantaan kehityshankkeiden sijaan.
SRV:n osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2025, julkaistu 30.4.2025