Lähde SRV:n osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2026, julkaistu 6.8.2026
Makrotaloudellinen toimintaympäristö Suomessa
Suomen Pankin mukaan Suomen talous on käänteen kynnyksellä. Talouden kasvu on vahvistunut alkuvuonna laaja-alaisesti viennin, tuotannollisten investointien ja virkoavan yksityisen kulutuksen vetämänä. Iranin sodasta johtunut energian hintojen jyrkkä nousu kiihdyttää inflaation 2,4 prosenttiin vuonna 2026, mutta energiashokin oletetaan jäävän tilapäiseksi. EKP:n neuvosto päätti kesäkuun 2026 kokouksessaan nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkoaan 25 korkopistettä, ja etenkin lyhyen ja keskipitkän aikavälin markkinakorot ovat nousseet. Heinäkuun kokouksessa EKP piti ohjauskorot ennallaan, mutta kommunikoi energian hintanäkymien olevan hyvin epävakaat. Kuluttajien luottamus on edelleen heikkoa, joskin vahvistumaan päin, ja kotitalouksien säästämisaste on pysynyt korkeana.
Rakentamisen markkinan edellytykset alkavat vahvistua vuosina 2026–2027, vaikka epävarmuus on edelleen suurta lyhyellä aikavälillä. Lähiajan keskeisinä riskeinä ovat inflaation kiihtyminen ja korkotason nousu, joilla on kielteisiä vaikutuksia rakentamisen kysyntään eri osamarkkinoissa. Geopoliittisen epävarmuuden lisäksi Suomen talouden heikko kehitys sekä julkisen talouden velkaantuneisuus muodostavat rakentamisen markkinakehitykselle riskejä, jotka voivat hidastaa markkinan elpymistä ennakoidusta.
Toimitilarakentaminen
Urakointi
Julkisen sektorin kysyntä kannattelee edelleen toimitilaurakoinnin markkinaa. Kysyntä on säilynyt hyvällä tasolla ja vakaana. Puolustukseen, huoltovarmuuteen ja julkisiin palveluihin kohdistuvat investoinnit tukevat urakkamarkkinaa myös lähivuosina. Yksityisten rakennuttajien hankkeissa datakeskukset ovat voimakkaasti kasvava segmentti. Useita hankkeita on eri vaiheissa, ja niiden realisoituminen voi tarjota rakennusliikkeille huomattavia mahdollisuuksia. Epävarmuus voi edelleen siirtää yksittäisiä investointipäätöksiä, mutta kokonaisuutena segmentti tukee rakentamisen kysyntää.
Omakehitteiset toimitilakohteet
Omakehitteisten hankkeiden käynnistyminen edellyttää toimivaa sijoittaja- ja vuokralaismarkkinaa. Talous- ja rahoitusolosuhteiden asteittainen vakautuminen on olennaisen tärkeää omakehitteisten hankkeiden käynnistymiselle. Toimitilahankkeiden sijoittajakysyntä on asteittain elpynyt Suomen myönteisen talouskehityksen vanavedessä. Iranin sodasta aiheutuva energiamarkkinoiden epävakaus ja seurannaisena nousevat korot vaikuttavat kuitenkin negatiivisesti sijoittajien kysyntään. Sijoittajien tuottovaateet ovat edelleen verrattain korkeita, ja korkojen nousun riski nostaa tuottovaateita entisestään. Uusien hankkeiden aloitusedellytykset ovat hieman parantuneet haastavimmista ajoista, mutta markkina on edelleen joiltain osin ohut ja polarisoitunut. Kysyntää valikoiduille hankkeille on kuitenkin jonkin verran.
Asuntorakentaminen
Sijoittajamarkkina (omakehitteiset asuntokohteet)
Kiinteistömarkkinoilla transaktiovolyymit olivat alkuvuonna tuntuvassa kasvussa erityisesti Ilmarisen ja Varman asuntoportfolioiden myyntien myötä. Joitakin suljettuna olleita asuntorahastoja avattiin ja markkinassa nähdään myös uusia ammattisijoittajille suunnattuja asuntosijoitusrahastoja. Energiamarkkinoiden turbulenssin aiheuttama riski inflaatioon ja korkoihin kuitenkin vaikuttaa heikentävästi sijoittajakysyntään.
Omakehitteisten asuntokohteiden osalta merkittävää on markkinalla edelleen olevan asuntojen ylitarjonnan asteittainen purkautuminen, joka on keskeisesti riippuvainen kaupunkien asuntokuntien määrän kehityksestä. Väestönkasvu kaupungeissa jatkuu edelleen, mutta asumisen tukien aiheuttamat muutokset erityisesti nuorten asumisratkaisuissa sekä verrattain korkeana jatkunut julkisen sektorin tukema asuntorakennuttaminen ovat hidastaneet ylitarjonnan purkautumista. Sijoittajamarkkinoiden keskeinen haaste liittyy samoin vuokra-asuntojen ylitarjontaan, erityisesti pienissä asunnoissa. Runsas tarjonta ja kohonnut vajaakäyttöaste ovat hillinneet vuokrakehitystä samaan aikaan, kun rakentamisen ja ylläpidon kustannustaso on pysynyt korkeana. Tämä on heikentänyt sijoitusten tuottopotentiaalia ja lisännyt sijoittajien varovaisuutta uusien vuokra-asuntokohteiden käynnistämisessä.
Kuluttajamarkkina (omaperusteinen asuntorakentaminen)
Asuntokauppojen kokonaismäärä jäi Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) mukaan tammi–kesäkuussa 2026 noin 13 prosenttia pienemmäksi kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona. Uudiskohteiden kauppa on pysynyt koko alkuvuoden erittäin vaimeana, ja kuukausittaiset myyntimäärät ovat jääneet selvästi edellisvuotta pienemmiksi. Tilastokeskuksen mukaan vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat jatkaneet laskusuunnassa vuoden toisella neljänneksellä, tosin lasku painottuu pieniin asuntoihin. Kolmioissa ja sitä suuremmissa asunnoissa hintakehitys on tasaisempaa.
Asuntomarkkinaa painavat edelleen heikko kuluttajaluottamus, asuntojen hintojen ja vuokrien lasku sekä markkinoilla oleva valmis asuntokanta, jotka heikentävät uusien hankkeiden käynnistysedellytyksiä. Arviomme mukaan matalat aloitusmäärät ja keskeisten kaupunkiseutujen väestönkasvu tukevat ylitarjonnan purkautumista vähitellen.
Tuettu asuminen
Asuntorakentamisessa valtion tukema asuntotuotanto (ARA/Varke) on vastannut valtaosasta uudisrakentamisen hankkeista. Valtion tukeman tuotannon määrä tulee lähitulevaisuudessa laskemaan, millä on lyhyellä aikavälillä negatiivinen vaikutus asuntorakentamisen kysyntään. Tuetun rakentamisen vähenemisellä on kuitenkin pidemmällä aikavälillä yksityistä asuntorakentamista vahvistava vaikutus, sillä uusien tuettujen vuokra-asuntojen tarjonnan vähentyessä kysyntä kohdistuu enenevissä määrin yksityisiin hankkeisiin.