Lähde SRV:n tammi-syyskuun 2023 osavuosikatsaus, julkaistu 26.10.2023.
Suomen Pankki ennustaa BKT:n supistuvan 0,2 % vuonna 2023. Taloutta painavat hintojen ja korkotason nousu sekä heikko vientikysyntä. Myös pitkään vahvistunut työllisyys on notkahtanut, ja elinkeinoelämän luottamus talouden kehitykseen on synkentynyt vuoden aikana. Kustannustaso on korkealla, mutta inflaation hidastuminen parantaa kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia. Toipuminen taantumasta on hidasta ja lähtee käyntiin jähmeästi vuonna 2024. Ensi vuonna BKT:n ennustetaan kääntyvän loivaan 0,2 %:n kasvuun ja vahvistuvan edelleen vuonna 2025. Kansainväliseen talouteen liittyy riskejä huonommasta kehityksestä. (lähde: Suomen Pankki)
Inflaatiohuippu näyttää ohittuneen, mutta korkomarkkinat ovat jatkuneet kireänä. EKP:n neuvosto nosti ohjauskorkoaan 0,25 % syyskuun kokouksessa. EKP:n neuvosto uskoo ohjauskoron olevan tasolla, joka ohjaa inflaation rauhoittumista tavoitetasolle. Asuntovelallisille keskeinen 12 kuukauden euriborkorko oli lokakuun ensimmäisellä viikolla 4,2 prosentin tasolla. 12 kk:n euriborkoron ennakoidaan laskevan hieman keväällä 2025. Korkojen nousu ja inflaatio ovat aiheuttaneet haasteita kuluttajille, mikä on näkynyt selvästi myös asuntomarkkinan kysynnän voimakkaassa heikkenemisessä. (lähde: Suomen Pankki)
Kuluttajien luottamus on pysynyt jo pitkään matalalla tasolla Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Syyskuun saldoluku oli -11,5, kun se elokuussa oli -8,0 ja heinäkuussa -8,8. Vuotta aiemmin syyskuussa luottamusindikaattori sai arvon -18,3. Arvio oman talouden nykytilasta ja myös odotukset omasta sekä Suomen taloudesta vuoden kuluttua olivat hyvin heikolla tasolla. Odotus maan työttömyyskehityksestä synkkeni huomattavasti. (lähde: Tilastokeskus)
Rakentamisen supistuminen alkoi syksyllä 2022. Uudistuotannon aloitukset ja luvat ovat laskeneet jyrkästi kuluneen vuoden aikana. Rakennusteollisuus ennustaa rakentamisen supistuvan 10 % kuluvana vuonna ja lasku jatkuu ensi vuonna 2 %:ssa. Kotitalouksien asunnonostoaikomukset vähenivät merkittävästi vuoden 2022 lopulla energian hinnan kiihtyessä ja korkojen noustessa. Vuonna 2023 asuntorakentamisen volyymi putoaa lähes 40 % ja lasku jatkuu myös ensi vuonna. Kuluvana vuonna ennakoidaan aloitettavan noin 16 000–20 000 asuntoa ja vuoden 2024 aikana 19 000–24 000 asuntoa. Myös toimitilarakentamisen lupakehitys kääntyi laskuun vuoden 2022 aikana epävarmuuden ja korkeiden kustannusten vaikeuttaessa tarjoustoimintaa. Heikon lupakehityksen myötä toimitilarakentamisen volyymi jatkoi laskuaan kuluvana vuonna. Julkisen palvelurakentamisen, teollisuus- ja varastorakentamisen sekä liike- ja toimistorakentamisen näkymät ensi vuodelle ovat muuta rakentamista valoisammat. Tulevien vuosien investointeja tukee rakentamisen kustannusten nousun hiipuminen. (lähde: Rakennusteollisuus ja Forecon)
Kiinteistömarkkinoiden kulunut vuosi on ollut haastava ja kaupankäynnin volyymi on hidastunut. Kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana tehtiin yhteensä noin 1,8 miljardin euron edestä kiinteistökauppaa. Kyseessä on alhaisin volyymi vuoden 2013 jälkeen. Kolmannen kvartaalin aikana transaktiovolyymi oli noin 0,4 miljardia euroa. Kauppavolyymista asuntojen osuus oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla yli 30 %. Seuraavaksi eniten kauppoja tehtiin toimistoista (22 %) ja teollisuuskiinteistöistä (19 %). Ulkomaisten sijoittajien tekemät transaktiot vastasivat yli puolta kokonaisvolyymista. Sijoittajat ovat varovaisia taantuman, inflaation ja korkotason nousun myötä, ja tuottovaatimukset ovat nousseet kaikissa kiinteistösegmenteissä. Sijoittajat odottavat kiinteistökaupan aktivoitumista vuoden loppupuolella. (lähde: KTI)
SRV:n näkemys vallitsevasta markkinatilanteesta ja sen vaikutuksesta yhtiön toimintaan on, että asuntokaupassa kysyntä tulee pysymään lähiaikoina heikolla tasolla sekä kuluttaja- että sijoittajapuolella. Tästä johtuen uusien asuntohankkeiden aloitusmäärät tulevat jäämään lyhyellä aikavälillä hyvin mataliksi koko markkinassa. Myös toimitilapuolella markkina on aiempaa haastavampi, mutta kuitenkin asuntomarkkinoita valoisampi ja kysynnän suhteen polarisoituneempi. Julkinen sektori investoi ja teollisuuden puolella investointikysyntä on aiempaa aktiivisempaa. Lisäksi käyttäjälähtöisille toimitilatarpeille on nykyisessäkin markkinatilanteessa kysyntää. Kohonnut korkotaso on nostanut sijoittajien tuottovaateita kaikissa kiinteistösegmenteissä ja sijoittajien vieraan pääoman saatavuus on rajoittunut.
Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2023, 26.10.2023