Lähde SRV:n osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2026, julkaistu 22.10.2026
Makrotaloudellinen toimintaympäristö Suomessa
Suomen talouden kasvunäkymät ovat vahvistuneet syksyn aikana. Suomen Pankki nosti syyskuussa vuosien 2026 ja 2027 talouskasvuennusteitaan viennin, investointien ja vähitellen elpyvän yksityisen kulutuksen tukemina. Talouden vahvistumisesta huolimatta työmarkkinoiden toipuminen on vielä hidasta, mutta työttömyyden arvioidaan kääntyvän asteittaiseen laskuun vuoden 2027 aikana. Iranin sodan aiheuttama energian hinnannousu kiihdyttää inflaation kuluvana vuonna 2,4 prosenttiin, mutta vaikutuksen arvioidaan jäävän väliaikaiseksi. Euroopan keskuspankki nosti syyskuun kokouksessaan kaikkia kolmea ohjauskorkoaan 25 korkopisteellä vastauksena inflaatiopaineiden voimistumiseen.
Kuluttajien luottamus parani hieman kolmannen vuosineljänneksen aikana. Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattori nousi tasolle -4,9 kesäkuun -5,3:sta. Kotitaloudet suhtautuvat edelleen varovaisesti kulutukseen ja omaan taloudelliseen tilanteeseensa.
Näemme, että rakentamisen markkinan edellytykset vahvistuvat vuosina 2026–2027. Suomen talouskasvu on kehittynyt odotettua vahvemmin, mikä tukee myös rakentamisen kysyntänäkymiä. Rakentamisen markkinaympäristöön liittyy kuitenkin edelleen epävarmuutta, ja markkinatilanne vaihtelee huomattavasti rakentamisen eri osamarkkinoiden välillä. Iranin sodan aiheuttamat energiamarkkinoiden häiriöt ja niiden vaikutukset inflaatioon ylläpitävät epävarmuutta korkokehityksen suhteen. Lisäksi yleinen geopoliittinen epävarmuus, julkisen talouden sopeutustoimet sekä kuluttajien edelleen varovainen luottamus voivat hidastaa markkinan elpymistä ennakoidusta. Datakeskushankkeiden suuri määrä kuitenkin nostaa koko rakentamisen toimialan kysyntänäkymiä. Samalla, kun rakentamisen kysyntä vahvistuu erityisesti datakeskusinvestointien vauhdittamana, keskeisiä hallittavia riskejä ovat ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen sekä materiaalien saatavuus ja kustannustaso. Datakeskusinvestointien voimakas kasvu voi myös vaikuttaa muiden hankkeiden ajoitukseen, erityisesti julkisella sektorilla.
Toimitilarakentaminen
Urakointi
Näemme, että toimitilaurakoinnin markkinaa tukevat edelleen julkisen sektorin investoinnit puolustukseen, huoltovarmuuteen ja julkisiin palveluihin. Kysyntä on säilynyt hyvällä tasolla ja vakaana. Odotamme, että julkiset investoinnit tukevat markkinaa myös lähivuosina, samalla kun vaativien teollisuushankkeiden ja korjausrakentamisen merkitys kasvaa.
Datakeskusrakentaminen on noussut Suomen rakentamismarkkinan merkittävimmäksi kasvusegmentiksi. Datakeskusmarkkinan investointipotentiaali on hyvin merkittävä, ja useita hankkeita on parhaillaan eri kehitysvaiheissa. Rakennusteollisuuden ennusteen mukaan potentiaalinen investointiputki vuoteen 2035 on lähes 30-kertainen vuoden 2025 toteumaan verrattuna. Datakeskuskysynnän odotetaan siis pysyvän vahvana, mikä tarjoaa SRV:lle merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Datakeskushankkeiden käynnistymisvauhtiin kohdistuu myös riskejä muun muassa sähköliittymien saatavuuden ja poliittisen päätöksenteon osalta.
Omakehitteiset toimitilakohteet
Omakehitteisten eli omaan hankekehitykseen perustuvien, kiinteistösijoittajalle myytävien hankkeiden käynnistyminen edellyttää toimivaa sijoittaja- ja vuokralaismarkkinaa sekä talous- ja rahoitusolosuhteiden asteittaista vakautumista. Toimitilahankkeiden sijoittajakysyntä on vähitellen elpynyt, kun Suomen talousnäkymät ovat parantuneet ja kiinteistömarkkina vakautunut, mutta markkinatilanteeseen liittyy edelleen epävarmuutta. Sijoittajien tuottovaateet ovat edelleen verrattain korkealla tasolla, mikä rajoittaa uusien hankkeiden käynnistymistä. Korkojen nousu kasvattaa tuottovaateita entisestään. Uusien hankkeiden aloitusedellytykset ovat hieman parantuneet viime vuosien haastavimmista markkinaolosuhteista, mutta markkina on edelleen osittain ohut ja polarisoitunut. Valikoiduille hankkeille pääosin korkeatuottoisemmissa segmenteissä on kuitenkin nähtävissä kysyntää.
Asuntorakentaminen
Sijoittajamarkkina (omakehitteiset asuntokohteet)
Kiinteistömarkkinoiden transaktioaktiviteetti on vähitellen elpymässä, ja markkinassa on nähty merkkejä sijoittajakysynnän palautumisesta. Energiamarkkinoiden epävakaus ja siihen liittyvät inflaatio- ja korkoriskit vaikuttavat kuitenkin heikentävästi sijoittajakysyntään.
Omakehitteisten eli omaan hankekehitykseen perustuvien, kiinteistösijoittajille myytävien asuntokohteiden osalta keskeistä on markkinoilla edelleen olevan asuntojen ylitarjonnan asteittainen purkautuminen. Sen vauhti riippuu pitkälti kaupunkien asuntokuntien määrän kehityksestä. Väestönkasvu suurimmilla kaupunkiseuduilla tukee kysynnän kasvua, mutta asumistukiin tehdyt muutokset, erityisesti nuorten asumisratkaisuissa tapahtuneet muutokset sekä verrattain korkeana jatkunut julkisen sektorin tukema asuntorakennuttaminen ovat hidastaneet ylitarjonnan purkautumista. Sijoittajamarkkinoiden keskeinen haaste liittyy vuokra-asuntojen ylitarjontaan, erityisesti pienissä asunnoissa. Runsas tarjonta ja kohonnut vajaakäyttöaste ovat hillinneet vuokrakehitystä samaan aikaan, kun rakentamisen ja ylläpidon kustannustaso on pysynyt korkeana. Tämä on heikentänyt sijoitusten tuottopotentiaalia ja lisännyt sijoittajien varovaisuutta uusien vuokra-asuntokohteiden käynnistämisessä. Vajaakäyttöasteet ovat kuitenkin kääntymässä laskuun ja kysynnän uusia asuntoja kohtaan odotetaan hiljalleen vahvistuvan.
Kuluttajamarkkina (omaperusteinen asuntorakentaminen)
Omistusasuntomarkkinoiden elpyminen on edennyt odotettua hitaammin. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) mukaan asuntokauppa on jatkunut vuonna 2026 vaisuna erityisesti uudisasuntomarkkinassa, jossa kysyntä on pysynyt selvästi pitkän aikavälin tasoja alhaisempana. Vanhojen asuntojen markkinassa aktiviteetti on ollut uudisasuntomarkkinaa vilkkaampaa, mutta kauppamäärät ovat edelleen vaatimattomia.
Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat 3,3 % vuoden takaisesta elokuussa 2026. Hintojen lasku on ollut voimakkainta pienissä asunnoissa, kun taas suurempien asuntojen hintakehitys on ollut vakaampaa. Samalla markkinakorkojen nousu ja siihen liittyvä epävarmuus ovat hidastaneet asuntomarkkinoiden elpymistä.
Asuntomarkkinan toipumista jarruttavat kokonaisuudessaan heikko kuluttajaluottamus, asuntojen hintojen ja vuokrien lasku, markkinoilla oleva vapaa asuntokanta sekä markkinakorkojen nousu ja korkokehitykseen liittyvä epävarmuus, jotka heikentävät uusien hankkeiden käynnistysedellytyksiä. Näemme, että Suomen talouden käänne, matalat aloitusmäärät ja keskeisten kaupunkiseutujen väestönkasvu tukevat ylitarjonnan purkautumista vähitellen.
Tuettu asuminen
Asuntorakentamisessa valtion tukema asuntotuotanto (ARA/Varke) on vastannut valtaosasta uudisrakentamisen hankkeista. Valtion tukeman tuotannon määrän odotetaan lähivuosina vähenevän, mikä voi lyhyellä aikavälillä heikentää asuntorakentamisen kysyntää. Pidemmällä aikavälillä tuetun tuotannon vähenemisen arvioidaan kuitenkin tukevan markkinan tasapainottumista ja vahvistavan yksityisen asuntorakentamisen edellytyksiä, kun uusien tuettujen vuokra-asuntojen tarjonta vähenee ja kysyntä kohdistuu aiempaa enemmän markkinaehtoisiin hankkeisiin.