Lähde SRV:n tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2024, julkaistu 6.2.2025
Suomen Pankin joulukuun ennusteen mukaan bruttokansantuote supistui 0,5 % vuonna 2024. Suomen talouden toipuminen vahvistui loppuvuonna ja talouden ennakoidaan kasvavan 0,8 % vuonna 2025 ja 1,8 % vuonna 2026. Kuluttajien luottamus ja reaaliansiot ovat edelleen heikolla tasolla, mutta inflaation hidastuminen ja laskevat korot paransivat palkansaajien ostovoimaa asteittain vuoden 2024 aikana. Yksityinen kulutus on elpynyt vähitellen, joskin monet kotitaloudet ovat kuitenkin vielä varovaisia. (lähde: Suomen Pankki)
Tilastokeskuksen mukaan heikko suhdannetilanne on nostanut työttömyysastetta. Suomen Pankki odottaa työllisyystilanteen piristyvän talouden kääntyessä kasvuun. Investointien heikko kehitys jatkui vuoden 2024 ajan erityisesti asuntorakentamisessa. Vienti piristyi loppuvuonna, ja globaalin teollisuustuotannon aktivoituminen kääntää viennin kasvuun vuonna 2025. Julkinen talous pysyy lähivuosina selvästi alijäämäisenä, ja julkinen velkasuhde kasvaa edelleen sopeutustoimista huolimatta. Kansainväliseen talouteen liittyy riskejä huonommasta kehityksestä. (lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankki)
Euroalueen talouden kasvu jatkui vuonna 2024 hitaana, mutta inflaatio on hidastunut selvästi vuodentakaisesta. Euroopan keskuspankki (EKP) ennustaa kokonaisinflaation olevan 2,5 % vuonna 2024, 2,2 % vuonna 2025 ja 1,9 % vuonna 2026. Inflaatiota ovat hidastaneet erityisesti energian hinnan lasku sekä ruoan hinnan nousun pysähtyminen. EKP:n neuvosto on pyrkinyt varmistamaan inflaation palautumisen kahden prosentin tavoitteeseen usealla koronnostolla heinäkuusta 2022 alkaen. Vuoden 2024 alussa ohjauskorko oli 4,00 %. EKP:n neuvosto päätti laskea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä kesäkuun, syyskuun, lokakuun ja joulukuun kokouksissa ja laski talletuskoron 3,00 %:iin. Markkinakorot ovat laskeneet koko vuoden ajan, ja rahoitusmarkkinoilla odotetaan koronlaskujen jatkuvan tasaisesti vuoden 2025 syksyyn asti. (lähde: Suomen Pankki)
Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli vuoden alussa tammikuussa -9,1. ja parani hieman toisella vuosipuoliskolla ollen joulukuussa -8,6, kun luku vuotta aiemmin joulukuussa oli -13,3. Kuluttajien luottamus on edelleen matalalla tasolla, sillä indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,6. Sekä nykytilan arvio että odotus oman talouden kehityksestä pysyttelivät heikolla tasolla vuoden aikana. Näkymät työttömyyskehityksestä pysyivät synkähkönä ja työttömyyden uhka koettiin omallakin kohdalla suhteellisen suureksi. (lähde: Tilastokeskus) Vuonna 2024 rakentamisen volyymi laski noin 7 prosenttia. Heikko kysyntä asuntojen kuluttaja- ja sijoittajakohteissa on jatkunut edelleen. Uudisasuntojen kauppa on yhä vähäistä, ja korkeat valmiiden asuntojen määrät pitävät monet uudet asuntohankkeet jäissä. Valtion tukeman asuntorakentamisen nousu lievensi asuntorakentamisen laskua vuonna 2024, mutta kuluvana vuonna tuettu rakentaminen lähes puolittuu. Vuonna 2024 aloitettiin arvioilta 17 000 asuntoa ja Rakennusteollisuus arvioi vuonna 2025 määrän kasvavan 20 000 asuntoon, mikäli vapaarahoitteisten asuntojen aloitukset kääntyvät kasvuun. Myös toimitilarakentamisen lupakehitys oli heikkoa koko vuoden 2024 ajan, ja lähivuosien näkymät ovat vaisut. Julkinen rakentaminen pysyi hyvässä vauhdissa vuonna 2024, ja meneillään on ollut useita suuria hankkeita. Teollisuuden ja liikerakennusten näkymät ovat kohtuulliset, mutta riskinä on yhä hankkeiden lykkääntyminen. Toisaalta hankeaihioita on paljon, ja tilanne voi piristyä rahoitusolojen muuttuessa suotuisammaksi ja ulkomaalaisten sijoittajien mielenkiinnon kohdistuessa taas Suomeen. (lähde: Rakennusteollisuus)
Vuonna 2024 kiinteistökauppa jatkui historiallisen heikkona, ja vuoden aikana kiinteistökauppoja solmittiin vain 2,2 miljardin euron edestä. Ulkomaalaiset sijoittajat vastasivat noin puolesta osasta kauppoja. Teollisuuskiinteistöt olivat vuoden vaihdetuin tilatyyppi (noin 31 % kaupoista) ja seuraavaksi eniten kauppaa käytiin asunnoista (26 %). Aiempaa korkeammat tuottovaatimustasot sekä laskevat markkinakorot luovat pohjaa transaktiomarkkinoiden asteittaiselle normalisoitumiselle. (lähde: KTI)
SRV:n näkemys markkinatilanteesta ja sen vaikutuksesta yhtiön toimintaan on, että yksityisten hankkeiden markkinatilanne jatkuu lähitulevaisuudessa edelleen haastavana. Geopoliittinen tilanne ja kauppasotien uhka lisäävät epävarmuutta erityisesti inflaatioon ja korkokehitykseen. Jo koettu korkotason lasku on parantanut hankkeiden aloitusedellytyksiä kaikissa segmenteissä, mutta sijoittajien tuottovaateet sekä asunto- että eri tyyppisissä toimitilahankkeissa ovat edelleen verrattain korkealla tasolla. Kuluttajien asuntokysyntä virkoaa hiljalleen, mutta on vielä matalalla tasolla. Uusien asuntohankkeiden aloitusedellytyksiä heikentää matalan kysynnän lisäksi myös markkinalla oleva suuri tarjonta uusista ja uudehkoista asunnoista. Toisaalta rakentamisen kustannukset ovat jonkin verran laskeneet, mikä osaltaan vaikuttaa aloitusedellytyksiin positiivisesti. Toimitilarakentamisessa julkisen sektorin kysyntä kannattelee volyymeja, mutta kiinteistösijoittajien rajallinen investointikysyntä kohdistuu ensisijaisesti olemassa olevaan kiinteistökantaan kehityshankkeiden sijasta.
SRV:n tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2024, julkaistu 6.2.2025