Blominmäen viemäritunneleiden eteläisten osien louhinnat loppusuoralla

UUTINEN      10.1.2020       09.50

Espoossa on käynnissä mittava projekti. Maan alle rakentuu Blominmäen jätevedenpuhdistamo, jota varten SRV toteuttaa 3,7 kilometriä tulo- ja purkuviemäritunneleita.  

Uusi puhdistamo korvaa nykyisen Suomenojan jätevesipuhdistamon, jonka kapasiteetti ei enää riitä käsittelemään kaikkia alueen jätevesiä. Valmistuttuaan vuonna 2022 Helsingin seudun ympäristöpalvelujen rakennuttama puhdistamo käsittelee 400 000 asukkaan jätevedet Espoosta ja Kauniaisista, Kirkkonummelta, Siuntiosta sekä Länsi-Vantaalta. Maanalaisia tiloja voidaan myöhemmin tarvittaessa vielä laajentaakin.

Uutta puhdistamoa varten Suomenojan ja Blominmäen välille louhitaan tulo- ja purkuviemäritunneleita yhteensä noin 18 kilometriä, josta SRV toteuttaa osana työyhteenliittymää viemäritunneleiden eteläisimmät osat välillä Länsiväylä-Suomenoja.

”Urakkaamme sisältyy tunneleiden louhinnat, pumppaamorakennus sekä tunneleiden sisustusrakentaminen ja putkistot sivu-urakoina. Lisäksi louhimme yhdystunnelit Fortumin voimalaitokselle sekä toteutamme yhteyden nykyiseen, käytössä olevaan merelle johtavaan purkutunneliin”, kertoo hankkeen työpäällikkö Jukka Hyttinen SRV:ltä.

Tunneleiden louhinta lähti liikkeelle Länsimetron Finnoon aseman louhintavaiheen yhteydessä, joten työt pääsivät alkuun valmiista tunneliperistä. Noin 4,5 metriä leveät ja 5,5 metriä korkeat tunnelit louhitaan syvälle kallion sisään.

”Alkuvuodesta 2019 aloitimme valmistelevat työt varustamalla tunnelin tuuletuksilla, vesiputkilla ja sähköillä. Ensimmäinen paukku päästiin räjäyttämään helmikuun alussa. Louhinnat ovat edenneet hyvin ja valmistuvat tammikuun 2020 aikana”, Hyttinen kertoo töiden etenemisestä.

Räjäytyksen jälkeen kuorma-auto ajaa tunneliin hakemaan louhetta, jota syntyy projektin aikana merkittäviä määriä – jopa 22 000 kuorma-autollista.

”Louhe ei kuitenkaan mene hukkaan, vaan se uusiokäytetään myymällä osa raakalouheena ja osa jatkojalostamalla murskeeksi”, sanoo Hyttinen.

Työmaapäällikkö Janne Paajanen kiertää työmaalla ja ratkoo asioita yhdessä työntekijöiden kanssa.

Kuilut lisäävät projektin haastavuutta

Aikataulun kannalta kriittisin vaihe oli saada huolto- ja putkitunneli louhittua Länsimetron aseman ali syyskuun loppuun 2019 mennessä.

”Tässä onnistuimme. Töiden yhteensovittaminen Länsimetron kanssa on sujunut muutenkin hyvin. Olemme lyhentäneet katkoa ja louhineet pienemmillä panoksilla eli lyhyemmän matkan kerrallaan, jolloin aiheutuva tärinä on pienempi. Se on ollut välttämätöntä, jotta tärinä ei häiritse betonirakenteiden tekoa”, korostaa Hyttinen.

Louhintaa on tehty pienemmillä panoksilla myös alueella sijaitsevan tutkimuslaitoksen läheisyydessä. Louhinnasta on tiedotettu lähiympäristöä ennakkoon tekstiviesteillä. Tarpeen mukaan lähellä sijaitseviin kohteisiin on viety vaimennusalustoja suojaamaan elektroniikkaa.

”Louhinta on tässä projektissa pitkälti perustekemistä. Tosin kalliota on jouduttu injektoimaan melko paljon eli tiivistämään kalliomassaa, jotta louhittava tunneli ei vuoda vettä sisälle”, sanoo Hyttinen.

Tunnelin perä valmiina injektointia varten.

Projektin teknistä haastavuutta lisäävät huomattavasti kuilulouhinnat. Uusi purkutunneli liitetään esimerkiksi nykyiseen Suomenojan puhdistamon meripurkutunneliin, joka johtaa puhdistetut vedet 7,5 kilometrin päähän Gåsgrundin eteläpuolelle 15 metrin syvyyteen avomeren reunalle. 

”Merenpurkutunneliin laskevan pudotuskuilun puhkaisussa oman haasteensa luo virtaava vesi. Olemme suunnitelleet kuilulouhinnan huolella ja esitimme oman turvallisemman toteutustavan, jonka tilaaja hyväksyi. Tilaajan kanssa yhteistyö on sujunut mallikkaasti, kuten myös suunnittelutoimiston kanssa”, kiittelee Hyttinen.

Myös projektin työmaapäällikkönä työskentelevä Janne Paajanen kertoo kuilujen tuovan työhön oman mausteensa.

”Tässä on mielenkiintoisia spesiaalipaikkoja, jotka vaativat innovatiivisuutta. Olemme uudenlaisten ratkaisujen ansiosta onnistuneet tietyissä paikoissa nopeuttamaankin alueen louhintoja. Lisäksi projekti on mukavan monipuolinen. Tässä pääsee näkemään koko elinkaaren aina louhinnasta valmiiksi sisustettuihin tunneleihin asti, mikä on melko harvinaista infraprojekteissa”, kiteyttää Paajanen.

”Tilaajan näkökulmasta urakka on sujunut hyvin ja yhteistyö ollut sekä miellyttävää että menestyksellistä. Erityiskiitokset Janne Paajaselle, joka on ollut esimerkillisen aloitteellinen ja nostanut tulevia tarpeita ajoissa esille. Urakoitsijan työtapaan liittyvissä suunnitelmien muutostarpeissa on voitu joustaa, kun lopputuloksen laatu ei ole heikentynyt tai kustannukset nousseet. Työmaamontun vieressä olevan meripurkutunnelin liitoksen puhkaisua vielä jännityksellä odotamme, mutta toteutettava ratkaisu on yhdessä kaikkien osapuolten kanssa suunniteltu riskit minimoiden”, kuvaa yhteistyötä hankejohtaja Jukka Yli-Kuivila HSY:stä.

Työturvallisesti tunneliolosuhteissa

Projektissa alusta asti mukana ollut Paajanen kiertää päivittäin työmaalla tunneleissa ja maan pinnan päällisillä alueilla. Paajasen puhelin pirisee tiuhaan.

”Tehtäväni on ratkaista asioita yhdessä työntekijöiden kanssa. Katson myös, että kaikki sujuu niin kuin on sovittu – työturvallisesti ja päivän suunnitelman mukaisesti”, tiivistää Paajanen.

Turvallisuus korostuu tunneliolosuhteissa, sillä tunnelissa on pimeää ja maa epätasainen. Tavanomaisten suojavarusteiden lisäksi jokaisella työntekijällä on kypärässään lamppu.

Työpäällikkö Jukka Hyttisen heijastintakki erottuu tunnelissa.

”Tapaturman vaara on aina olemassa. Siksi tunnelin louhintatyömaalla on tärkeää, että katto on hyvin rusnattu ja tarvittaessa turvaruiskubetonoitu, jotta lohkareita ei pääse putoamaan. Suojavarusteet ja putoamissuojukset kuilutöissä ovat myös elintärkeät”, painottaa Paajanen.

Finnoossa aherretaan töitä viikon jokaisena päivänä useassa vuorossa. Pian työmaalla alkaa betonirakentaminen, ja kokonaisuudessaan urakka valmistuu kesällä 2021.

Jaa sivu