Suomen talous on palaamassa hitaaseen kasvuun, mutta yritykset punnitsevat investointejaan yhä tarkasti.
Valtiovarainministeriö ennustaa BKT:n kasvavan 0,8 prosenttia vuonna 2026 ja 1,6 prosenttia vuonna 2027. Samaan aikaan yritysten odotukset ovat yhä varovaisia. Vaikka Pk-yritysbarometrin mukaan kaksi viidestä tavoittelee kasvua joko voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan, on pk-yrityksissä investointeja supistavia yrityksiä edelleen enemmän kuin niitä lisääviä.
"Nyt on hyvä hetki valmistella seuraavaa kasvuvaihetta. Kun talous alkaa vähitellen piristyä, ne yritykset ovat vahvoilla, jotka ovat miettineet tilatarpeensa, sijaintinsa ja kustannusrakenteensa ajoissa”, kannustaa SRV:n yksikönjohtaja Kimmo Hyry.
Hyryn mukaan teollisuusyrityksen kasvun kustannuksia kannattaa tarkastella kolmesta näkökulmasta: sijoittumisen, päivittäisen operoinnin ja kiinteistön käytönaikaisten kulujen kautta. Toimitilapäätös vaikuttaa siihen, millaisella kustannusrakenteella yritys toimii vuosienkin päästä.
Hämeenlinnassa näihin kysymyksiin vastaa lähes sadan yrityksen MORE-yritysalue, joka laajenee uuden moottoritieliittymän yhteyteen. Alue tarjoaa tilaa kustannustehokkaaseen kasvuun, sijainnin tavaravirtojen ja keskeisten markkina-alueiden äärellä sekä energiaratkaisuja, jotka laskevat käytönaikaisia kustannuksia.
1. Sijoittuminen: kasvulle pitää jäädä tilaa jo ensimmäisessä vaiheessa
Kun yritys tarvitsee lisää tilaa, kyse ei ole vain tontin tai toimitilan hinnasta. Kasvavan yrityksen kannattaa arvioida myös, kuinka paljon pääomaa sijoittuminen sitoo ja voiko tilaratkaisua kasvattaa myöhemmin.
”MORE-yritysalueella kasvulle voidaan jättää tilaa alusta asti. Alueen tonttitarjonta ja laajennusmahdollisuudet tukevat yrityksiä, joiden tilantarve voi muuttua liiketoiminnan mukana”, Hyry sanoo.
Uuden moottoritieliittymän yhteydessä rakennusoikeutta on yhteensä 120 000 neliömetriä, ja alueen kustannustaso on selvästi pääkaupunkiseutua edullisempi. Tämä mahdollistaa isojen tuotanto- ja logistiikkakokonaisuuksien keskittämisen ja vaiheittaisen kasvattamisen.
”Kun kasvuun voidaan varautua jo ensimmäisessä vaiheessa, yritys voi mitoittaa investointinsa järkevästi ja jättää pääomaa liiketoiminnan kehittämiseen”, Hyry toteaa.
Alue sopii myös pienemmille yrityksille: vuokrattavia tiloja on tarjolla noin 1 000 neliömetristä alkaen, ja yritykset voivat hyödyntää alueen muiden toimijoiden synergiaetuja.
2. Operointi: sijainti näkyy jokaisessa kuljetuksessa ja työmatkassa
Logistiikka- ja teollisuusyrityksille sijainti vaikuttaa suoraan siihen, miten tavara, ihmiset ja palvelut liikkuvat.
MORE-yritysalue sijaitsee Hämeenlinnassa E12-moottoritien vieressä ja valtatie 10:n tuntumassa – lähes Suomen väestöllisessä keskipisteessä. Reilussa tunnissa alueelta tavoittaa pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun ja Lahden eli merkittävän osan Suomen yrityksistä, työvoimasta ja markkinoista. Myös keskeiset satamat ja lentoasemat ovat helposti saavutettavissa.
Uusi moottoritieliittymä valmistuu marraskuussa 2026.
”Sijainti tuo yritykset lähelle Suomen keskeisiä kasvukeskuksia, mutta pääkaupunkiseutua kustannustehokkaampaan toimintaympäristöön”, Hyry huomauttaa.
MORE-yritysalueen valttina on myös työvoiman saatavuus. Hämeenlinnan ja Janakkalan yhteensä yli 80 000 asukasta muodostavat vahvan työvoimapohjan, jota kasvattavat sujuvat liikenneyhteydet pääkaupunkiseudun ja Tampereen suuntiin.
Osaajien saatavuutta tukee myös aktiivinen yhteistyö HAMKin ja Koulutuskuntayhtymä Tavastian kanssa.
3. Käyttö: oma alueellinen energiajärjestelmä laskee kustannuksia vuosiksi eteenpäin
Kolmas kasvun kustannus syntyy rakennuksen käytönaikaisista kuluista. Kiinteistön ylläpito, lämmitys, jäähdytys ja muu energiankäyttö vaikuttavat suoraan siihen, kuinka kannattavaa tilassa on toimia pitkällä aikavälillä.
SRV:n energia- ja elinkaaripalveluiden johtaja Jere Pirhosen mukaan MOREssa kustannuksia voidaan pienentää alueellisella energiajärjestelmällä, jossa hyödynnetään esimerkiksi datakeskuksen tai tuotantolaitoksen hukkalämpöä.
”Datakeskuksen tai tuotantolaitoksen toiminnasta syntyy paljon hukkalämpöä. Energia voidaan ottaa talteen ja käyttää alueen muissa kiinteistöissä lämmitykseen”, Pirhonen kertoo.
MOREn uudella liittymäalueella on rakennusoikeutta yhteensä 120 000 neliömetriä, ja Pirhosen mukaan jo yhden suuren datakeskuksen hukkalämpö riittäisi lämmittämään alueen kaikki kiinteistöt sekä runsaasti myös MOREn ulkopuolisia alueita.
Energiakustannukset muodostavat tyypillisesti noin 25–30 prosenttia kiinteistön käyttö- ja ylläpitokustannuksista. Alueellisella energiaratkaisulla käytönaikaisia kustannuksia voidaan pienentää jopa 30–40 prosenttia.
”Karkeasti arvioituna lämmityksestä saatu säästö olisi 10 000 neliömetrin rakennuksessa 30 000 euroa vuodessa. Samalla puhtaasti ja vastuullisesti tuotettu energia tukee yrityksen vastuullisuustavoitteita”, Pirhonen laskee.
TEKSTI: Aku Karjalainen KUVAT: SRV