Pasilan virastotalo oli valmistuessaan vuonna 1982 Suomen suurin toimistorakennus. Neljä vuosikymmentä myöhemmin rakennus oli mittavan uudistuksen edessä.
SRV toteutti kiinteistöön laajat tilamuutos- ja peruskorjaustyöt, joiden myötä rakennukseen valmistui Suomen suurin yhteinen työympäristö 12:lle valtionhallinnon toimijalle. Samalla kiinteistöön rakennettiin Helsingin Suomi-piste, joka kokoaa useiden julkisten toimijoiden palvelut yhteen osoitteeseen.
Noin 31 000 bruttoneliömetrin hankekokonaisuudesta uudistettiin 19 000 bruttoneliömetriä nykyaikaisiksi työtiloiksi.
”Peruskorjaus oli vaativa jo lähtökohtiensa vuoksi. Käyttäjiä oli paljon, rakennus oli osittain käytössä ja lisäksi työskenneltiin keskellä vilkasta Pasilaa. Siksi kokonaisuuden hallinta oli ratkaisevaa”, kiteyttää SRV:n yksikönjohtaja Marko Räisänen.
Helmikuussa 2025 käynnistynyt peruskorjaus valmistui suunnitellussa aikataulussa keväällä 2026. Vuoden 2026 loppuun mennessä Pasilan yhteisessä työympäristössä tulee työskentelemään noin 5 200 ihmistä.
Näin erilaiset tarpeet sovitettiin yhteen
Yhteinen työympäristö ei tarkoita, että kaikille sopisi sama ratkaisu. Jokaisella 12 virastolla oli omat toimintatapansa, turvallisuusvaatimuksensa ja tarpeensa uusille tiloille.
Käyttäjien tarpeet kartoitettiin jo ennen toteutusvaihetta, ja niiden toteutumista seurattiin hankkeen edetessä. Tilaajan, käyttäjien, suunnittelijoiden ja toteuttajien tiivis yhteistyö auttoi varmistamaan tilojen toimivuuden ennen käyttöönottoa.
Vaativa kokonaisuus vietiin läpi vaiheittain 16 osaluovutuksena.
”Tämä vaati tarkkaa vaiheistusta ja eri osapuolten tekemisen koordinointia. Onnistuimme viemään 16 osaluovutusta hallitusti läpi tiukassa aikataulussa”, Räisänen kertoo.
Yhteistoiminnallisuus tuki hankkeen etenemistä
Virastokeskuksen peruskorjaus toteutettiin yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana. Yhteinen toimintatapa mahdollisti sujuvan päätöksenteon ja ratkaisujen tekemisen hankkeen edetessä.
”Yhteistoiminnallisuudessa olennaista on, että ratkaisuja haetaan yhdessä avoimesti eikä jokainen tarkastele vain omaa osa-aluettaan”, Räisänen sanoo.
Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Joel Saarinen nostaa esiin juuri yhteistyön merkityksen.
”Hankkeessa onnistuttiin rakentamaan hyvä ilmapiiri sekä yhteistyön kulttuuri”, Saarinen tiivistää.
Peruskorjaus eteni vilkkaan arjen keskellä
Peruskorjauksen vaativuutta lisäsi se, että työt etenivät vaiheittain samalla, kun rakennuksessa työskenteli päivittäin tuhansia ihmisiä. Vieressä sijaitseva Pasilan asema ympäristöineen on yksi Suomen vilkkaimmista joukkoliikenteen solmukohdista, ja virastotalon läpi kulkee joukkoliikennetunneli.
”Työmaan ja käyttäjien kulkureitit erotettiin toisistaan, työalueet rajattiin selkeästi ja melua aiheuttavat työt ajoitettiin toimistotyöajan ulkopuolelle. Näin rakennuksen päivittäinen käyttö pystyi jatkumaan mahdollisimman sujuvasti”, Räisänen sanoo.
Saarinen pitää onnistumista kaikkien osapuolten yhteisenä saavutuksena.
”Hanke on ollut valtava ponnistus, jossa kaikki osapuolet ovat aidosti sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin, erittäin tiukkaan aikatauluun sekä poikkeuksellisen haastavan toimintaympäristön tuomiin haasteisiin. Hankkeen onnistuminen on osapuolten yhteinen saavutus”, Saarinen korostaa.
TEKSTI: Aku Karjalainen KUVAT: SRV
Tutustu korjausrakentamisen palveluihin
Tuomme saneeraus- ja peruskorjaushankkeisiin kokemuksemme useista vaativista kohteista sekä talotekniikkaosaamisemme suunnittelusta toteutukseen.