Suomen Kansallisteatteri

Toteutimme Suomen Kansallisteatterin mittavan peruskorjauksen. 

1950-luvulla rakennettu Pieni näyttämö ja 1930-luvulla rakennettu väliosa ovat kokeneet täydellisen perusparannuksen. Mittavan peruskorjauksen lähtökohtana on ollut vanhan kunnioittaminen ja entisöiminen samalla, kun teatterin tila- ja tekniikkaratkaisut on päivitetty palvelemaan tämän päivän ja tulevaisuuden teatterintekijöitä sekä yleisöä.

Hanke toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Kansallisteatterin edustajien kanssa niin kutsutulla kärkihankeallianssimallilla. Hankkeessa uudistettiin Pieni näyttämö katsomoineen ja toteutettiin uudet esitystilat Taivassali ja Maalaamosali. Lisäksi luotiin esitysharjoitustiloja, teatterin tukitoimien työ-, logistiikka- ja teknisiä tiloja sekä uusi kahvila Willensauna esiintymislavoineen. Peruskorjattua pinta-alaa on kuudessa kerroksessa ja ilmanvaihtokonehuoneessa yhteensä 8 250 bruttoneliömetriä ja 35 000 kuutiometriä.

Hankkeen tavoitteena oli yhdistää eri aikakausina rakennetut teatterikorttelin osat toisiinsa poistamalla mm. lukuisia käyttöä hankaloittavia tasoeroja toiminnallisissa tiloissa. Samoin tavoitteena oli toteuttaa teatterihenkilökunnalle toimivat, luonnonvaloa saavat työtilat.
 

Vaativa peruskorjaus toteutettiin kestävästi, vanhaa kunnioittaen

Hankkeen suunnitelman ytimessä on ollut kestävä rakentaminen. Suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan kestävän rakentamisen periaatteita ja jatketaan rakennuksen käyttöikää taas kauas tulevaisuuteen.

Hanke sijoittui kolmen vuoden ajalle, työvaiheita jaksottaen. Rakennustyöt käynnistyivät alkusyksystä 2020 50-luvun osan purkutöillä. 30-luvun puolen purkutöiden pariin päästiin marraskuussa 2021, valituksen ja sen käsittelyn viivästyttäessä rakentamista. Aikataulua onnistuttiin kirimään lopulta niin, että uudet tilat saatiin käyttöön tilaajan tavoitteen mukaisesti syyskaudelle 2023.

Hankkeessa kiinnitettiin huomiota rakennuksen käyttöikään. Hankkeen tarkoituksena on ollut osallistua kaupunkikehitykseen ja kunnostaa Kansallisteatterin uusi osa tavalla, joka kunnioittaa kulttuurihistoriallisesti merkittävän arvokohteen arkkitehtuuria. Uusitut tilat antavat entistä paremmat puitteet monipuoliselle ohjelmistolle kunnioittaen samalla Kansallisteatterin taiteellisesti tinkimätöntä henkeä ja arvokasta historiaa. Samalla teatterista on tullut kiinnostavampi ja käytettävyydeltään monipuolisempi.

Rakennushankkeen yksityiskohtaisia vaatimuksia

Korjaustöihin oman haasteensa toivat väliaikaiseksi varasto-osaksi tarkoitetun 30-luvun osan rakennuksen kantavat rakenteet, mitkä jouduttiin vahvistamaan perustuksista kattoon ja nykyaikainen talo- sekä teatteritekniikka sovitettiin käytännössä uudelleen rakennettuihin tiloihin. Myös suojellun kiinteistön poikkeavan ohuet kantavat betonirakenteet ja niistä aiheutuvat kuormitusriskit sekä purkutöiden aikaiset väliaikaiset tuennat ovat edellyttäneet erityisen huolellista töiden suunnittelua.

Kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta peruskorjattiin huolella entisöiden. Aiemmin puutyöverstaana toimineen Taivassalin vuonna 1954 asennettu kaunis puupölkkylattia nostettiin peruskorjauksen alta pois, kunnostettiin ja asennettiin takaisin. Taivassaliin puolestaan on jätetty näkyville tiiliseinää, joka tuli esiin peruskorjauksen yhteydessä. Tiiliseinä oli aikanaan osa 1930-luvun väliosan Kaisaniemen puiston puoleista julkisivua.

Peruskorjaus on mahdollistanut täysin uudet teatterintekemisen muodot Kansallisteatterissa. Remontin myötä on saatu uutta ajattelua edustava tulevaisuuden teatteri, joka palvelee entistä paremmin ja monimuotoisemmin kaupunkilaisia, yleisöä ja taiteentekijöitä. Uudistettu rakennus elävöittää keskustan katukuvaa ja Kaisaniemen puistoa ja edesauttaa kaupunkikehitystä. Uudenlainen tila-ajattelu mahdollistaa taiteen tekemisen yli genrerajojen.