Vieressä kulkee vilkkaasti liikennöity tie, ihmiset suihkivat omiin menoihinsa ja ohitse hurahtaa metro. Helsingin Myllypurossa terveys- ja hyvinvointikeskuksen noin 14 000 bruttoneliömetrin laajennusosa nousee olemassa olevan terveyskeskuksen viereen.
Vilkkaalla paikalla rakentamisessa ennakointi, yhteensovittaminen ja toimiva tiedonkulku ratkaisevat. SRV ja Helsingin kaupungin ovatkin tehneet tiivistä yhteistyötä Myllypuron hankkeessa.
Rakentamista kaupungin rytmissä
Kaupunkien tiivistyessä uusia palveluja rakennetaan yhä useammin sinne, missä ihmiset jo ovat. Rakentajalle se tarkoittaa kuitenkin entistä vaativampaa toimintaympäristöä, kun työmaa ei olekaan tyhjä tontti kaupungin laidalla.
Myllypurossa tämä näkyy konkreettisesti. Terveys- ja hyvinvointikeskuksen laajennusosa rakentuu metroradan ja -aseman välittömään läheisyyteen. Osa uudisosasta sijoittuu osittain metrolinjan päälle ja töitä tehdään metron liikennöinnin ehdoilla – tarvittaessa öisinkin.
Samalla olemassa olevan terveys- ja hyvinvointikeskuksen palveluiden on toimittava normaalisti. Asiakkaiden pitää pystyä kulkemaan sinne turvallisesti sekä selkeästi opastettuna. Meluavat ja tärinää aiheuttavat työvaiheet pitää suunnitella niin, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän keskuksen asiakkaita, henkilökuntaa, tai herkkiä laitteita.
Yhteistyö rakentuu tiedonkululle
Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen laajennus toteutetaan yhteistoiminnallisena hankkeena. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että osapuolet eivät toimi omissa siiloissaan, vaan yhteisillä pelisäännöillä ja yhteisten tavoitteiden pohjalta.
Tiedonkulku on tällaisessa hankkeessa yksi onnistumisen edellytys. Työmaan, Helsingin kaupungin, terveys- ja hyvinvointikeskuksen, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen ja muiden osapuolten välinen jatkuva yhteydenpito auttaa varmistamaan, että työvaiheet, mahdolliset vaikutukset ja tarvittavat muutokset ovat tiedossa hyvissä ajoin.
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan projektijohtaja Jean Toljander korostaa, että hankkeen sijainti tekee yhteistyöstä erityisen tärkeää:
“Korkealaatuisen rakentamisen lisäksi on tärkeää, että terveys- ja hyvinvointikeskus, metroasema, Liikuntamylly ja muut lähinaapurit voivat jatkaa toimintaansa mahdollisimman kitkattomasti myös rakentamisen aikana. SRV:ltä löytyy osaamista vaativilla paikoilla toteutettavien projektien kehityksestä ja läpiviennistä. Olemme yhdessä kehittäneet hanketta niin, että se voidaan toteuttaa laadukkaasti ja sidosryhmien tarpeet huomioiden”, Toljander sanoo.
Hyvä työmaa kuuntelee myös naapureita
Myllypuron hankkeessa yhteistyö ei rajoitu hankkeen virallisiin osapuoliin. Myös paikallisen arjen toimivuus on huomioita, ja asukkaiden kysymyksille ja palautteelle on annettu tilaa.
Helsingin kaupungin järjestämissä asukasilloissa on voinut kysyä hankkeesta, jotta alueen asukkailla olisi mahdollisimman ajantasainen tieto siitä, mitä rakennetaan, miksi rakennetaan ja miten työmaa vaikuttaa arkeen.
Yksi konkreettinen esimerkki kuuntelusta on asukkaiden aloitteesta metroaseman päätyyn rakentuva kate, joka ulottuu metroasemalta uuden terveys- ja hyvinvointikeskuksen pääsisäänkäynnille asti. Jatkossa palveluihin pääsee sateellakin kuivin jaloin. Rakentamisella on myös haluttu aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä.
”Työmaalla on tarkistettu ja muokattu työaikoja saadun palautteen mukaisesti, jotta rakentamisesta koituisi mahdollisimman vähän häiriötä lähiympäristöön. Esimerkkinä tästä on muun muassa häiritsevien melua tuottavien työvaiheiden ajankohtien siirto”, kertoo projektipäällikkö Teemu Lohilahti SRV:ltä.
Samoin opasteita terveyskeskukseen ja metroasemalle on kehitetty terveys- ja hyvinvointikeskuksen sekä HSL:n ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen kanssa.
Lopputulos rakentuu yhdessä
Kesällä 2026 Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen laajennuosan työmaalla tehdään elementtiasennuksia ja paikallavalurakenteita. Keskuksen maanpäälliset kerrokset alkavat nousta vuoden 2026 aikana, ja koko rakennushanke valmistuu arviolta vuonna 2028.
Myllypuron hanke kertoo siitä, mihin kaupunkirakentaminen on menossa: uutta rakennetaan yhä useammin olemassa olevan kaupungin keskelle, lähelle joukkoliikennettä ja palveluita. Silloin onnistuminen mitataan valmiin rakennuksen lisäksi siinä, miten hyvin työmaa toimii ympäröivän kaupungin ja sen asukkaiden kanssa.
Myllypurossa se tarkoittaa sitä, että metro kulkee, palvelut jatkuvat ja työmaa etenee. Ei itsestään, vaan suunnittelemalla, kuuntelemalla ja tekemällä asioita yhdessä.