SRV YHTIÖT OY LEHDISTÖTIEDOTE 9.6.2026 KLO 12.00
Kansallismuseolle valmistui vähähiiliseksi ja kestäväksi rakennettu lisärakennus, jossa on uniikkia taitorakentamista
Kansallismuseon yhteyteen valmistui lähes 6 000 neliömetrin laajuinen lisärakennus, jonka suunniteltu käyttöikä on 200 vuotta. Vuonna 1910 valmistuneen Kansallismuseon yhteyteen toteutetun lisärakennuksen toiminnot sijoittuvat pääosin maan alle. Tiloista noin 600 kerrosneliötä sijaitsee maan päällä ja muut tilat maan alla kahdessa tasossa. Kansallismuseon yli satavuotisen historian suurin rakennushanke tuo näin lisää tilaa voimakkaasti uudistuneelle museotoiminnalle. Uudisosa toteutettiin museon nykyiselle tontille, jossa se yhdistyy Kansallismuseon päärakennukseen.
Hankkeen rakennuttajana toimi valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt ja rakentamisesta vastasi SRV. Rakennushanke toteutettiin Senaatin kärkihankeallianssimallilla, jonka Senaatti on kehittänyt erityisen vaativien rakennushankkeiden toteuttamiseen. Lisärakennus valmistui suunnittelussa aikataulussa ja budjetissa.
Maan päällä näkyvä paviljonki kätkee sisäänsä vaativan rakenteen
Lisärakennus on arkkitehtonisesti kunnianhimoinen ja rakennushankkeena uniikki taitorakentamisen esimerkki. Lisärakennuksen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi JKMM Arkkitehdit Oy, ja se perustui vuonna 2019 järjestettyyn arkkitehtuurikilpailuun.
”Kohde on ollut rakenneteknisesti ja yksityiskohdiltaan hyvin kompleksinen. Työmaa on onnistunut toteuttamaan arkkitehdin luoman vision sekä tilaajan ja käyttäjän hankkeelle asettamat tavoitteet. Tähän ovat olennaisesti vaikuttaneet paitsi työmaalla työskennelleet huippuluokan ammattilaiset myös työmaan erinomainen yhteishenki”, kiittelee Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Jukka Lallo.
Lisärakennuksen maanpäällisenä maamerkkinä näkyvästä maljan muotoisesta paviljonkirakennuksesta löytyvät ravintolatilat ja sisäänkäynti. Näyttely- ja yleisötilat sijaitsevat maan alla. Maan päällä näkyvä paviljonki kätkee sisäänsä lisärakennuksen vaativimman rakenteen.
“Lasisen paviljonkirakennuksen yläosaa kannattelee poikkeuksellisen vaativa teräsbetoninen runkorakenne. Rungon sisällä olevat ahtaat raudoitukset mietittiin yksi kerrallaan, miten ne saadaan sovitettua paikoilleen. Näyttävän pyöreän kattorakenteen muodostavat teräspalkit asennettiin erityisen mittatarkasti suureen keskuspilariin ja lopulta kattorakenteen räystäsalueet painuivat hallitusti mm. viherkaton painosta täsmälleen suunnitellun 25 senttiä. Tällainen taitotyö vaati toteutukselta tarkkuutta ja suunnitelmanmukaisuutta sekä erittäin hyvää yhteistyötä eri osapuolten kesken. Maljan rakenteita koskeva töiden suunnittelu onkin erinomainen esimerkki hankkeessa käytössä olleesta osallistavasta prosessista, jossa kaikkien osapuolten ammattitaito hyödynnetään”, kertoo projektijohtaja Sami Sairanen SRV:ltä.
Vähähiiliseksi rakennettu
Talotekniset ratkaisut ovat rakennuksessa erittäin keskeisessä roolissa, koska olosuhdehallinnalla varmistetaan museon korvaamattoman arvokkaille esineille tarvittavat sisäolosuhteet.
Rakennushankkeessa on kehitetty poistoilmalämpöpumpun ja ilmanvaihtokoneiden hybridijärjestelmä, minkä ansiosta ilmanvaihdon ja hukkalämpöjen lämmöntalteenotto tehostuu merkittävästi. Se auttaa pienentämään rakennuksen hiilijalanjälkeä 25 % tavanomaiseen rakennukseen verrattuna, mikä on Senaatti-kiinteistöjen tavoite uudisrakennushankkeissa. Vähähiilisyyttä on edistetty myös suunnittelussa vertaamalla vaihtoehtoja kokonaiskustannusten ja koko elinkaaren päästöjen näkökulmasta.
“Oman talotekniikkayksikkömme ammattitaito ja monipuolinen osaaminen ovat yhteistyössä tilaajan kanssa olleet avainasemassa toteuttaessamme tätä ainutlaatuista rakennusta, jossa talotekniikalla on iso merkitys elinkaaren ympäristökuorman minimoimisessa ja siten elinkaariviisaassa lopputuloksessa,” kertoo Sairanen.
Tiivis ja pieni rakennuspaikka toi rakentamiseen erityispiirteitä
Kansallismuseon lisärakennus rakennettiin pienellä tontilla tiiviissä kaupunkiympäristössä hyvin lähellä Töölön asuinkortteleita ja kulkureittejä.
Samanaikaisesti tontilla oli käynnissä kaksi eri työmaata, kun NCC peruskorjaa museon päärakennusta. Yhteistoiminta kahden pääurakoitsija kanssa on ollut saumatonta, mistä Lallo haluaa mainita erityiskiitokset.
Ennen varsinaisen rakentamisen käynnistymistä työmaalta louhittiin kiveä 20 000 kuutiometriä – samalla huolehtien ympäristön turvallisuudesta ja historiallisen päärakennuksen aarteiden, kuten Gallen-Kallelan freskojen, ehjänä säilymisestä. Tiiviillä tontilla työskentelyn onnistumiseksi työmaalle hankittiin myös yksi Pohjois-Euroopan järeimpiä torninostureita, joka pystyi nostamaan muun muassa kymmenen tonnin painoisia teräspalkkeja pitkältä matkalta suoraan paikalleen työmaalle.
Mittavat rakennustyöt alkoivat syyskuussa 2023. Vielä työn alla oleva Kansallismuseon peruskorjaushanke valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2026 aikana, ja uudistettu museo avautuu yleisölle vuonna 2027.
Lisätietoja:
Heli Pulkkinen, viestinnän asiantuntija, SRV, puh. 050 4110787, heli.pulkkinen@srv.fi
Jukka Lallo, rakennuttajapäällikkö, Senaatti-kiinteistöt, puh. 040 334 1267, jukka.lallo@senaatti.fi
Tiedotteen liitteenä olevat ulkokuvat: Arno de la Chapelle, sisäkuvat: Senaatti-kiinteistöt
Faktoja hankkeesta:
• museon tontilta on louhittu n. 20 000 m3 kalliota; louhetta on kuljetettu pois n. 2 500 kuorma-autollisen verran
• maata kaivettiin n. 15 000 m3
• louhinnat kestivät n. 9 kuukautta
• betonirakenteita on valettu 3 500 m3
• teräsrakenteita on asennettu n. 340 tn
• Paviljongin yläosaa kannattelee kellon viisareiden muotoisesti 12 teräsristikkoa, jotka on liitetty ja valettu kiinni ympyrän muotoiseen sylinteriin. Kukin ulokeristikko on yli 20 metrin pituinen ja ne on yhdistetty apuristikoin toisiinsa.
• Halkaisijaltaan 43 metrisen maljarakenteen oma paino on noin 1 400 tonnia eli 1,4 miljoonaa kiloa.
• Maljan alapinta on pallokalotti, joka koostuu yli 5 000 keraamisesta laatasta. Käytössä on kolme erilaista laattamuotoa: sydän, apila ja risti. Yksi laatta painaa n. 20 kg.
• laajennusrakennuksen työmaalla työskenteli päivittäin n. 100 henkilöä.
• työmaalla oli noin vuoden ajan ristikkopuomillinen torninosturi, jolla oli luokassaan Euroopan järein nostokapasiteetti. Kyseisellä torninosturilla pystyttiin nostamaan materiaaleja pitkältä ja sillä nostettiin työmaalle mm. maljan 12 teräspalkkia, joista jokainen painoi noin 10 tonnia. Palkit nostettiin Töölönkadulta suoraan paikoilleen.
• Maanpäällisen rakenteen katolle on istutettu 23 750 kasvia ja niiden kastelusta huolehtii tihkukastelujärjestelmä
• Museon piha-alueelle on istutettu uusia 5-6 metrin korkuisia puuntaimia. Puut on istutettu kasvamaan vastaavanmuotoiseen rivistöön kuin ennen rakentamisen käynnistymistä huonokuntoisuuden vuoksi poistetut puut.
• Rakennus on laajuudeltaan noin 6 000 neliömetriä, josta noin 600 kerrosneliötä sijaitsee maan päällä ja muut tilat maan alla kahdessa tasossa. Yleisölle avoimia kulttuuritiloja on tästä noin 2 500 neliömetriä. Suuremman, 840 m2 kokoisen, näyttelytilan korkeus on liki seitsemän metriä.
• Rakennuttamisesta vastasi valtion kiinteistöjä hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt ja toteutuksesta SRV.
• Pää-, arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta vastasi JKMM Arkkitehdit.
SRV lyhyesti
SRV on suomalainen rakennusalan kehittäjä ja uudistaja. Rakennamme kestävämpää ja vastuullisempaa, taloudellista arvoa vaalivaa sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin huomioivaa kaupunkiympäristöä. Kutsumme tätä lähestymistä elinkaariviisaudeksi. Tuomme aidon innostuksen ja läsnäolon mukanamme jokaiseen kohtaamiseen, ja kuunteleminen on yksi tärkeimmistä tavoistamme toimia. Sillä uskomme siihen, että vain keskustelun kautta maailma voi muuttua.
Olemme vuonna 1987 perustettu, Helsingin pörssissä listattu yhtiö. Toimintamme keskittyy kasvukeskuksiin Suomessa. Liikevaihtomme vuonna 2025 oli 705,6 miljoonaa euroa. Noin 700 SRV:läisen lisäksi työllistimme noin 2 900 kumppanin verkoston.
SRV – Elämäsi rakentaja
Senaatti-kiinteistöt lyhyesti
Senaatti on valtion kiinteistöasiantuntija ja toimitilakumppani. Luomme asiakkaidemme kanssa heidän toimintaansa tukevia työympäristöjä ja vastaamme niiden ylläpidosta. Kehitämme valtion kiinteistövarallisuutta ja pidämme huolta kulttuurihistoriallisista kohteista. Vastuullisuus on kaiken toimintamme keskiössä. Olemme töissä Suomelle.
