Kohteen tiedot
Kansallismuseon lisärakennus on uniikki taitorakentamisen esimerkki, joka rakennettiin kestävyys edellä. Hankkeen rakennuttajana toimi valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt ja rakentamisesta vastasi SRV. Rakennushanke toteutettiin Senaatin kärkihankeallianssimallilla, jonka Senaatti on kehittänyt erityisen vaativien rakennushankkeiden toteuttamiseen.
Maan päällä näkyvä paviljonki kätkee sisäänsä vaativan rakenteen
Lisärakennus on arkkitehtonisesti kunnianhimoinen ja rakennushankkeena uniikki taitorakentamisen esimerkki. Lisärakennuksen maanpäällisenä maamerkkinä näkyvästä maljan muotoisesta paviljonkirakennuksesta löytyvät ravintolatilat ja sisäänkäynti. Näyttely- ja yleisötilat sijaitsevat maan alla. Maan päällä näkyvä paviljonki kätkee sisäänsä lisärakennuksen vaativimman rakenteen.
”Kohde on ollut rakenneteknisesti ja yksityiskohdiltaan hyvin kompleksinen. Työmaa on onnistunut toteuttamaan arkkitehdin luoman vision sekä tilaajan ja käyttäjän hankkeelle asettamat tavoitteet. Tähän ovat olennaisesti vaikuttaneet paitsi työmaalla työskennelleet huippuluokan ammattilaiset myös työmaan erinomainen yhteishenki. Hanke toteutettiin Senaatin kärkihankeallianssimallilla, jonka olemme kehittäneet erityisen vaativien rakennushankkeidemme toteuttamiseen”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Jukka Lallo.
Vähähiiliseksi rakennettu
Talotekniset ratkaisut ovat rakennuksessa erittäin keskeisessä roolissa, koska olosuhdehallinnalla varmistetaan museon korvaamattoman arvokkaille esineille tarvittavat sisäolosuhteet.
Rakennushankkeessa kehitettiin poistoilmalämpöpumpun ja ilmanvaihtokoneiden hybridijärjestelmä, minkä ansiosta ilmanvaihdon ja hukkalämpöjen lämmöntalteenotto tehostuu merkittävästi. Se auttaa pienentämään rakennuksen hiilijalanjälkeä 25 % tavanomaiseen rakennukseen verrattuna, mikä on Senaatti-kiinteistöjen tavoite uudisrakennushankkeissa. Vähähiilisyyttä edistettiin myös suunnittelussa vertaamalla vaihtoehtoja kokonaiskustannusten ja koko elinkaaren päästöjen näkökulmasta.
Oman talotekniikkayksikkömme ammattitaito ja monipuolinen osaaminen ovat yhteistyössä tilaajan kanssa olleet avainasemassa toteuttaessamme tätä ainutlaatuista rakennusta, jossa talotekniikalla on iso merkitys elinkaaren ympäristökuorman minimoimisessa ja siten elinkaariviisaassa lopputuloksessa.
Tiivis ja pieni rakennuspaikka toi rakentamiseen erityispiirteitä
Kansallismuseon lisärakennus rakennettiin pienellä tontilla tiiviissä kaupunkiympäristössä hyvin lähellä Töölön asuinkortteleita ja kulkureittejä.
Samanaikaisesti tontilla oli käynnissä kaksi eri työmaata, kun lisärakennuksen lisäksi tontilla oli käynnissä Kansallismuseon päärakennuksen peruskorjaushanke. Yhteistoiminta kahden pääurakoitsija kanssa oli saumatonta, mistä Lallo haluaa mainita erityiskiitokset.
Ennen varsinaisen rakentamisen käynnistymistä työmaalta louhittiin kiveä 20 000 kuutiometriä – samalla huolehtien ympäristön turvallisuudesta ja historiallisen päärakennuksen aarteiden, kuten Gallen-Kallelan freskojen, ehjänä säilymisestä. Tiiviillä tontilla työskentelyn onnistumiseksi työmaalle hankittiin myös yksi Pohjois-Euroopan järeimpiä torninostureita, joka pystyi nostamaan muun muassa kymmenen tonnin painoisia teräspalkkeja pitkältä matkalta suoraan paikalleen työmaalle.
Mittavat rakennustyöt alkoivat syyskuussa 2023.
