Koulupäivä päättyy, mutta talo ei hiljene. Joku suuntaa kirjaston hyllyjen väliin, toinen nuorisotiloihin ja kolmas illan harrastukseen. Tällaiselle arjelle SRV:n parhaillaan rakentama Nissniku-talo luo puitteita Kirkkonummella.
Noin 9 500 bruttoneliömetrin monitoimijataloon tulevat Nissnikun yhtenäiskoulun luokat 1–9, Masalan kirjasto ja nuorisotilat. Tilat palvelevat myös kansalaisopistoa, seuroja ja yhdistyksiä. Joustavat tilaratkaisut mahdollistavat sen, että rakennus on monipuolisessa käytössä koulupäivien lisäksi iltaisin ja viikonloppuisin.
Yhteistä taloa rakennetaan pitkäksi aikaa. Siksi myös sen rakenteissa on varauduttu siihen, että käyttäjien tarpeet muuttuvat vuosien varrella.
Monta palvelua, yhteinen osoite
Ajatus monen arjen talosta ulottuu yhtä rakennusta pidemmälle. Kirkkonummella uudistetaan palveluverkkoa niin, että oppimiselle ja kasvamiselle on turvalliset ja terveelliset tilat myös tulevina vuosina. Samalla palveluja kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joissa samat tilat voivat palvella useita käyttäjäryhmiä.
Uudistamisen pohjana on vuonna 2024 valmistunut palveluverkkoselvitys. Sen taustalla tarkasteltiin väestönkehitystä ja tulevia palvelutarpeita sekä kuultiin asukkaita kyselyissä ja asukastilaisuuksissa. Nissniku-talossa suunnitelmat muuttuvat yhteisiksi tiloiksi: koulu, kirjasto ja nuorisopalvelut löytyvät jatkossa samasta osoitteesta.
Yhteinen katto tuo etuja myös rakennusten ylläpitoon.
"Yhdistämällä useita palveluja samaan rakennukseen voimme vähentää erillisten kiinteistöjen korjaus- ja ylläpitotarpeita, mikä parantaa tilaverkon laatua ja ennakoitavuutta", toteaa Kirkkonummen kunnan vastaava toimitilajohtaja Hanne Nylund.
Puu antaa tilaa
Nissniku-talossa puu ei jää piiloon rakenteisiin. Sitä jää runsaasti näkyville sisätilojen seinissä ja katoissa, tuomaan lämpöä ja luonnonläheisyyttä koululaisten ja muiden käyttäjien arkeen.
Rakennuksen massiivipuinen runko koostuu pääosin CLT-elementeistä eli ristiinliimatuista puulevyistä sekä liimapuupilareista ja -palkeista. Puuta rakennukseen tulee kaikkiaan noin 2 400 kuutiometriä.
Materiaalivalinta näkyy myös siinä, millaisia tiloja taloon voidaan tehdä. Välipohjissa CLT-levy yhdistyy liimapuusta valmistettuihin ripoihin. Ratkaisu mahdollistaa suuria, avoimia tiloja ilman välipilareita.
"Nissnikun monitoimijatalo on Suomen ensimmäinen hanke, jossa välipohjissa hyödynnetään CLT-ripalaattarakennetta. Ratkaisu yhdistää CLT-levyn ja liimapuuripojen edut rakenneliimattuna tuotteena, mahdollistaen erittäin pitkät jännevälit ilman välipilareita. Tämä lisää tilojen muuntojoustavuutta ja vähentää materiaalin kokonaismäärää", kertoo SRV puurakentamisen kehittämisen johtaja Mikko Leino.
Käyttäjille tämä tarkoittaa tiloja, joita voidaan muokata tarpeiden muuttuessa. Kun välipilarit eivät määrää tilojen jakoa, erilaisille toiminnoille on enemmän mahdollisuuksia.
Tuhansista elementeistä yhteiseksi taloksi
Rakennuksen runko muodostuu yli 2 600 elementistä, joista noin 60 prosenttia on puuelementtejä. Ne saapuvat työmaalle pitkälle esivalmistettuina. Nosturi nostaa ne paikoilleen samaan tapaan kuin betonielementit, mutta puuosat ovat huomattavasti kevyempiä. Toisiinsa ne kiinnitetään ruuveilla ja teräslevyillä.
Vaikka puu elää materiaalina, siitä valmistetut CLT-elementit ovat mittatarkkoja. Nissnikun työmaalla puuelementtejä on asentanut kaksi asennusryhmää työn edetessä suunnilleen samaa tahtia kuin betonielementtien asentaminen.
Sääsuojan alla olosuhteet pysyvät hallinnassa
Puurunko on koottu sääsuojan alla. Suoja antaa työrauhaa vaihtelevassa säässä, mutta kosteudenhallinta ulottuu paljon sitä pidemmälle.
Nissniku-talon olosuhteiden hallintaa suunniteltiin eri osapuolten yhteistyönä jo hyvissä ajoin ennen puurunkotöitä. Rakennuksen eri puolille sijoitetut anturit seuraavat olosuhteita päivittäin. Mittaustiedon avulla nähdään, missä tarvitaan toimenpiteitä.
Jos olosuhteet poikkeavat asetetuista raja-arvoista, tilanteeseen voidaan puuttua nopeasti. Esimerkiksi lämmitystä voidaan säätää etäyhteydellä. Seuranta auttaa myös varmistamaan, että rakenteet kuivuvat hallitusti ennen seuraavia työvaiheita.
Tuleville käyttäjille tämä työ jää suurelta osin näkymättömäksi. Se on silti tärkeä osa talon laatua.
Hiiltä talteen vuosikymmeniksi
Puun merkitys ei rajoitu työmaalle tai valmiin talon ilmeeseen. Kasvaessaan puu on sitonut ilmakehästä hiilidioksidia, ja puumateriaaliin sitoutunut hiili säilyy rakenteissa niin kauan kuin materiaali on käytössä.
"Rakennukseen sitoutuneen puun hiilivarasto on arviolta noin 1 500 tonnia hiilidioksidia (CO₂e). Kyse on puuhun sitoutuneesta biogeenisestä hiilestä, joka pysyy varastoituneena rakenteissa niin kauan kuin materiaali on käytössä", Leino kertoo.
Rakenteiden uudelleenkäyttö voi jatkaa hiilen varastoitumista myös rakennuksen nykyisen käyttötarkoituksen jälkeen. Siksi tilojen muunneltavuudella ja materiaalien hyödyntämisellä on merkitystä pitkälle tulevaisuuteen.
Materiaalivalinnat liittyvät myös Kirkkonummen laajempiin ilmastotavoitteisiin. HINKU-verkostoon kuuluva kunta tavoittelee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Rakentamisessa tavoite näkyy jo suunnittelupöydällä, kun päätetään esimerkiksi materiaaleista, energiankulutuksesta ja talon teknisistä järjestelmistä.
"HINKU-tavoitteet ohjaavat meitä jo suunnitteluvaiheessa varmistamaan, että rakennuksen energiatehokkuus, järjestelmäratkaisut ja materiaalivalinnat täyttävät laskennalliset päästövähennysvaatimukset koko elinkaaren ajan", toteaa Kirkkonummen kunnan vastaava toimitilajohtaja Hanne Nylund.
Talo tehdään tuleviakin arkipäiviä varten
Nissniku-talo on yksi neljästä koulurakennuksesta, jotka Kirkkonummi toteuttaa elinkaarihankkeina vuosina 2025–2029. Elinkaarihankkeena toteutetussa Nissniku-talossa SRV vastaa suunnittelun ja rakentamisen lisäksi talon ylläpidosta sovitun palvelujakson ajan.
Tuleva arki on siis mukana jo suunnittelussa. Miten tilat palvelevat eri käyttäjiä? Miten taloa huolletaan? Entä miten se mukautuu, kun toiminta tai tilantarpeet muuttuvat?
Kun vastuu ulottuu rakentamisesta ylläpitoon, tekniset ratkaisut ja tilojen toimivuus voidaan suunnitella yhtenä kokonaisuutena. Tavoitteena on talo, joka palvelee käyttäjiään pitkään.
Nissniku-talossa pitkää käyttöikää rakennetaan sekä puurunkoon että tilojen joustavuuteen. Vuosien varrella koululaiset vaihtuvat, uusia harrastuksia syntyy ja yhteisille tiloille löytyy uusia käyttäjiä. Saman katon alle mahtuu monta arkea – myös sellaista, jota ei vielä osata kuvitella.