Lapsikädenjälkityökalu perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja sen keskeiseen periaatteeseen: lapsen etu on ensisijainen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tiloja ei suunnitella vain toiminnallisuuden ja tehokkuuden ehdoilla vaan ennen kaikkea niiden käyttäjien, lasten ja nuorten, hyvinvointia vahvistamaan.
Hyvinvointia mitattavasti ja pitkäjänteisesti
SRV:llä lapsikädenjälki kytkeytyy vahvasti yhtiön elinkaariviisaan rakentamisen strategiaan, jonka keskeinen tavoite on lisätä loppukäyttäjien hyvinvointia. Hyvinvointivaikutusten mittaaminen on perinteisesti ollut haastavaa, mutta lapsikädenjälkityökalu vastaa tähän tarpeeseen. Se tuo konkreettisen ja systemaattisen tavan arvioida, mitata ja kehittää rakennetun ympäristön vaikutuksia lasten arjessa. Kyse ei ole yksittäisistä ratkaisuista, vaan kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, joka huomioi fyysisen ympäristön lisäksi myös osallisuuden, turvallisuuden ja arjen sujuvuuden.
Lapset ja nuoret viettävät suuren osan päivästään kouluissa ja päiväkodeissa. Näillä ympäristöillä on suora ja pitkäkestoinen vaikutus heidän hyvinvointiinsa, oppimiseensa ja tulevaisuuteensa.
“Lasten tarpeiden ja väestönkehityksen muutosten myötä on tärkeää säännöllisesti arvioida oppimisympäristöjen kykyä vastata muuttuviin tarpeisiin. Parhaimmillaan oppimisympäristöt tukevat lasten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja tarjoavat heille tärkeitä aineksia tasapainoisen kasvun ja kehityksen tueksi. Lapsikädenjälkityökalu auttaa tunnistamaan kohtia, joissa positiivisia lapsivaikutuksia voidaan lisätä. Työkalu on apuna rakennuttamisen eri vaiheissa hankesuunnittelusta jo käytössä olevan kohteen arviointiin. Tärkeimpänä tavoitteena on nostaa lasten oma ääni kuuluviin”, toteaa Rambollin projektipäällikkö Sanna Huhtonen.
Käytännön vaikutuksia – ei vain teoriaa
Lapsikädenjälkityökalu ei jää konseptin tasolle, vaan näkyy konkreettisina tekoina hankkeissa. Ensimmäisenä sitä sovellettiin Jokirinteen oppimiskeskuksen elinkaarihankkeessa, jossa toteutettiin tarkastelu käyttäjien kokemuksista. Mukana olivat niin oppilaat kuin opettajatkin. Palautteen pohjalta tehtiin parannuksia, jotka tukevat arjen toimivuutta ja hyvinvointia, muun muassa varusteltiin kasvihuone käyttöön ja istutettiin lisää puita. Seuraavaksi työkalu otetaan käyttöön Uudenkaupungin monitoimijatalo Wintterissä, jossa tavoitteena on edelleen syventää ymmärrystä käyttäjäkokemuksesta ja sen kehittämisestä.
"Haluamme kehittää kohteitamme käyttäjiä kuunnellen ja osallistaen. Lapsikädenjäljen konsepti auttaa tässä ja lapsikädenjälkityökalu tarjoaa meille lisäksi mittarin kehityksen seuraamiseen", sanoo SRV:n energia-asiantuntija Laura Hyttinen.
Osallistavaa kehittämistä koko elinkaaren ajan
Lapsikädenjälkityökalun vahvuus on sen kaksivaiheinen vaikutus: se ohjaa suunnittelua jo hankkeen alkuvaiheessa ja toimii samalla jatkuvan kehittämisen työkaluna koko käytön ajan. Elinkaarihankkeissa tämä tarkoittaa, että käyttäjien tarpeita ei tarkastella vain suunnittelupöydällä vaan niitä seurataan ja huomioidaan aktiivisesti vuosien varrella. Tilat elävät käyttäjiensä mukana ja kehittyvät tarpeiden muuttuessa.
SRV:n tavoitteena on hyödyntää lapsikädenjälkeä kaikissa soveltuvissa oppimisympäristöissä ja kerätä samalla arvokasta kokemuksellista tietoa. Kun käyttäjille annetaan ääni, syntyy parempia tiloja, joissa on hyvä oppia ja kasvaa. Lapsikädenjälkityökalun käyttöönotto on askel kohti tulevaisuutta, jossa rakentamisen onnistumista mitataan myös sen mukaan, miten hyvin se tukee ihmisten – erityisesti lasten – elämää. Ja juuri siinä piilee sen todellinen arvo.