Vuoden luonnonvarat käytetty loppuun jo heinäkuussa – rakennetun ympäristön päästöt kuriin

Ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona kulutus ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Kulutamme tänä vuonna noin seitsemässä kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Suomalaiset ovat käyttäneet oman osuutensa jo aiemmin, sillä Suomessa ylikulutuspäivää vietettiin jo 5. huhtikuuta. Loppuvuoden kulutamme siis sellaisia maapallon resursseja, jotka eivät uusiudu.

Ylikulutus on yksi suurimmista syistä ilmastonmuutoksen etenemiselle, minkä lisäksi se heikentää luonnon monimuotoisuutta. Ylikulutusta on siis vähennettävä, ja pian.

Rakennusalalla merkittävä rooli ylikulutuksen hillitsemisessä

Ylikulutuksen yksi suurimpia syitä on energiantuotanto: vuonna 2018 maailman energiankulutus oli yli 150 000 Twh ja CO2-päästöt 40 miljardia tonnia. Suomessa kulutettavasta energiasta lähes 40 prosenttia käytetään kiinteistöissä ja Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä yli 30 prosenttia liittyy rakennusten käyttöön eli lämmitysenergian ja sähkön kulutukseen sekä kunnossapitoon. Energiankulutuksen vähentämisessä rakennus- ja kiinteistöalalla on siten aivan keskeinen rooli.

Suomessa lainsäädäntö ohjaa energiatehokkuutta kohti ja määrittelee pitkälle sen, miten ja mihin rakennetaan. Tilaajalle ja rakentajalle jää silti paljon mahdollisuuksia vaikuttaa rakentamiseen. Rakennusten energiankulutusta pienentämällä ehkäistään energiantuotannosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä – energiatehokkailla ratkaisuilla ja päästöttömällä lämpöenergialla Co2-päästöt saadaan puolitettua!

Rakennuksen hiilijalanjälkeen täytyy vaikuttaa jo rakennuksen suunnittelun alkuvaiheessa, kun tehdään päätöksiä esimerkiksi ylläpitoenergian lähteistä ja rakennusmateriaaleista. Tekemällä heti alussa oikeat ratkaisut syntyy pidemmällä aikavälillä selvää energiansäästöä ja käyttökustannukset jäävät pienemmiksi. Päätöksillä on vaikutus rakennuksen koko elinkaareen. Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuuden maksimointi eivät aina ole peruskustannuksiltaan se kaikkein edullisin vaihtoehto, mutta sitäkin enemmän sijoitus tulevaisuuteen. Vastuullisen rakentamisen tulee olla kaikkien osapuolten yhteinen tavoite.

Markkinat kaipaavat toimijaa, joka paitsi rakentaa energiatehokkaasti myös sitoutuu kiinteistön ylläpitoon sen elinkaaren ajalle. Me SRV:llä yhdistämme hiilineutraaliuden, energiatehokkuuden ja miellyttävät sisäolosuhteet. Yhtenä Suomen suurimmista rakennusyhtiöistä me haluamme olla edelläkävijä uusiutuvan energian ja hiilineutraalien ratkaisujen tarjoamisessa rakennusalalla. Energiatehokas ja hiilineutraali rakennus on ilmastoteko.

Energiankäyttö rakentamisen aikana ja rakentamisen jälkeen

Rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset ovat pienet verrattuna kiinteistön käytönaikaisiin vaikutuksiin. Silti on tärkeää, että työmailla toimitaan myös ympäristönäkökulmasta tehokkaasti. Työmailla käytetään suuri määrä energiaa eri muodoissa. Ilmasto-olosuhteista johtuen eniten energiaa kuluu lämmitykseen. Pyrimme parantamaan rakentamisen aikaista energiatehokkuutta muun muassa laitteistojen optimoinnilla ja päivittämällä laitteistoja nykyteknologian mukaiseksi.

Ei myöskään riitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan energiatehokkaaksi ja kiinnitetään huomiota rakentamisen aikaiseen energiankulutukseen. Rakennusta pitää myös käyttää koko sen elinkaaren ajan mahdollisimman viisaasti.

Valinnoilla on merkitystä

Meidän pitää muuttaa ripeästi tapaamme toimia, ja olemme globaalisti ottamassa vasta pieniä ensiaskeleita näiden valtavien haasteiden ratkaisemisessa. Tarvitsemme monia erilaisia ratkaisuja ja teknologioita ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Me jokainen voimme myös omilla jokapäiväisillä valinnoillamme vaikuttaa – sillä miten asumme, syömme ja liikumme on merkittävä vaikutus ympäristöön. Mitä jos minimoisimme hukkaneliöt asumalla pienemmässä asunnossa? Tai omistamisen sijaan käyttäisimme yhteisiä palveluja, kuten taloyhtiön yhteiskäyttöautoja ja vapaa-ajan tiloja? Tai valitsisimme polkupyörän työmatkoille ja kasvisruoan lautaselle useammin kuin punaisen lihan? Erilaisia tapoja vaikuttaa löytyy esimerkiksi Sitran kokoamasta 100 arjen fiksua tekoa -listauksesta.

Jere Pirhonen
kirjoittaja on SRV:n energia- ja elinkaaripalveluiden johtaja

Lähteet: WWF, Tilastokeskus, Rakennusteollisuus RT ry, Ympäristöministeriö