Viideltä saunaan.

Asuminen

Viideltä saunaan.

Muistatko vielä ajan, jolloin saunominen oli viikon kohokohta? Tapaus, jota ei jätetty väliin. Silloin sauna ja saunominen olivat tärkeitä ja merkittäviä rituaaleja, jotka kokosivat yhteen perheet ja ystävät.

Saunailtaan valmistauduttiin jo hyvissä ajoin päivällä. Kaupasta haettiin saunajuomat niin lapsille kuin aikuisillekin. Jokaisella oli oma saunassa käyntiä varten hankittu kylpytakki ja saunomistarvikkeet koottiin yhteen kassiin tai ämpäriin.

Saunaan lähdettiin aina yhdessä. Jos taloyhtiön sauna sijaitsi toisessa rapussa tai toisessa talossa, matkasta saunaan tuli oma erityinen ohjelmanumeronsa. Varsinkin talvella kävely saunaan kipakassa pakkasessa kirkkaan tähtitaivaan alla, pelkään kylpytakkiin pukeutuneena, teki koko saunakokemuksesta jotain vieläkin suurempaa.

Sitten jotain tapahtui. 80-luku. Kiire ja yksilöllisyyden ylistäminen. Yhtäkkiä pieniä asuntosaunoja rakennettiinkin kerrostaloissa lähes jokaiseen huoneistoon. Aluksi se tuntui hienolta. Nyt saunomaan pystyi milloin vain. Vaikka joka päivä, tai aamu. Mutta samalla se arkipäiväisti saunan. Siitä tuli suihkun kaltainen peseytymispaikka. Siellä ei käyty enää säännöllisesti koko perheen voimin. Eikä siellä käynti ollut enää viikon kohokohta.

Tämä trendi jatkui pitkään. Vielä 90-luvulla pieni huoneistosauna rakennettiin lähes jokaiseen kerrostaloasuntoon, mutta tällä hetkellä rakennuttajat rakentavat niitä enää joka toiseen uusista asunnoista. Syynä ovat sekä kallistuneet asumiskustannukset että muutos suhtautumisessa saunaan. Arvokas huoneistoala halutaan käyttää saunomisen sijaan asumiseen, mutta samalla myös sauna ja saunominen on kokenut uuden arvonnousun.

Kuvassa Vantaan Sokeriherneen saunan pukuhuone, josta pääsee vilvoittelemaan myös ulos terassille.

Tänä päivänä saunominen halutaan nostaa siihen asemaan, jossa se joskus oli. Yleisten saunojen lisääntyminen ja taloyhtiösaunojen suosion voimakas kasvu ovat selkeitä merkkejä aiempaa yhteisöllisemmästä kaupunkielämästä. Tapa elää kaupungissa, tapa käyttää kaupunkia ja omaa lähiympäristöä on muuttumassa. Oman asunnon ei enää tarvitse olla iso, jos alueella on muita palveluita vapaa-ajan viettoon. Pihan ei tarvitse olla oma eikä yksityinen, eikä myöskään saunan. Yhdessäolo ja yhteisöllisyys kasvattavat kokonaan uuden tyyppistä sidettä omaan asuinpaikkaan ja naapuritkin voivat taloyhtiön lenkkisaunassa muuttua ystäviksi.

Jotkut sanovat, että oikea kaupunkilaisuus on vihdoin saavuttamassa Suomen ja pian kokoonnumme kaupunkien aukioille viettämään yhdessä aikaa aivan kuten Etelä-Euroopassa. Vai olisiko niin, että vanha kotimainen kyläkulttuuri onkin valtaamassa vihdoin myös maamme kaupungit?

Pidetään yhdessä talkoot, mutta kutsutaan sitä Siivouspäiväksi, tai järjestetään yhteiset elonkorjuu –juhlat, mutta kutsutaan sitä Ravintolapäiväksi. Niin tai näin. Ehkä joskus kannattaa palata pari askelta takaisin, jotta huomaa, mikä elämässä on tärkeää ja hienoa. Kauan eläköön oma taloyhtiösauna ja kello viiden saunavuoro.

Jaa sivu

Oman taloyhtiösaunan löydät muun muassa näistä kohteista