Vieraskynä: Yhteistyön ja yhdessäolon merkitys kasvaa – miten kaupunkien on muututtava?

1900-luvun kaupungeille tunnusomaista oli että ne rakentuivat yritysten tai yliopistojen ympärille ja jakautuivat funktionaalisesti esimerkiksi tuotannon, asumisen ja palveluiden alueisiin. 2000-luvulla kaupungeissa kasvattavat merkitystään ihmisten yhteistyö ja spontaani yhdessäolo, johon rakennetun ympäristön tulee vastata. Demos Helsingin julkaisu Nordic Cities Beyond Digital Disruption tiivistää kaupunkien muutoksen kuuteen meganarratiiviin, jotka muokkaavat myös toimitilojen käyttöä.

 Käveltävyys

Viime vuosisadan kaupunkisuunnittelussa tavoitteena oli asuttavuus, mutta käytännössä etusijalla ovat olleet tuotantolaitokset ja saavutettavuus autolla. 2000-luvulla kaupunkeja suunnitellaan ihmislähtöisesti. Käveltävyys ja ihmisystävälliset mittakaavat ovat tärkeitä esteettisiä periaatteita.

Hyvät toimitilat muodostavat ympärilleen miellyttävän ja vetovoimaisen ympäristön, joka on helppo saavuttaa kävellen. Niiden ympärille muodostuu parkkikentän sijaan houkuttelevaa julkista tilaa.

Ydinkeskustan merkitys

Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana länsimaissa kaupunkien ydinkeskustat ovat kokeneen renessanssin. Kaupunkien keskustat ovat kehittyneet käveltävyyden, uuden rakentamisen ja paikallisten palveluiden myötä ja kehittyneet kaupallisista keskuksista urbaanin elämän ja yhdessäolon keskuksiksi. Avain kaupunkien kehittämiseen löytyy yliopistojen, asuntorakentamisen ja ulosmenoteiden varsilla sijaitsevien kauppakeskusten sijaan ydinkeskustoista.

Vaikka toimitilojen tarve vähenisi, jatkossakin on kysyntää hyvällä sijainnilla kaupungin keskustassa sijaitseville tiloille. Tämä tarkoittaa aiempaa enemmän täydennysrakentamisella tehtyjä toimitiloja ja vanhojen tilojen muuntamista uudenlaisiksi monipuolisiksi toimitiloiksi. Keskustoissa sijaitseviin toimitiloihin tullaan yhä enemmän julkisella liikenteellä ja kävellen.

Muuttuva työ ja tuotanto

Työn luonne on muuttumassa kokopäiväisestä työstä ja teollisuustyyppisestä tuotannosta kohti yhteiskuntaa, jossa ihmiset jakavat aikaansa useampiin töihin tai toimivat yrittäjinä. Tulevaisuudessa tehtaat, julkiset instituutiot ja vähittäiskauppa työllistävät entistä vähemmän ihmisiä ja monikäyttöiset tilat, kuten kahvilat, kodit ja coworking -tilat korvaavat toimistoja ja jopa tehtaita.

Toimitiloja on käyttämässä entistä vähemmän suuria yksittäisiä organisaatioita. Tämä asettaa paineen entistä muuntautuvimmille tiloille, joissa freelancerit, startupit ja erilaiset etätyöpisteet limittyvät sujuvasti ja uusissa kombinaatioissa. Perinteisen toimistotyön, kaupan ja valmistamisen rajat hämärtyvät ja samoissa tiloissa voidaan esimerkiksi valmistaa 3D-varaosia, pitää kahvilaa ja tehdä suunnittelutyötä.

 Digitaalinen kulutus ja jakamistalous

Digitaaliset kanavat muuttavat radikaalisti sitä, miten kaupunkeja käytetään. Ne synnyttävät uusia palveluja, tapahtumia ja muita yhteistyön muotoja urbaaneissa ympäristöissä: verkkokauppaa, jakamistalouden palveluita (Airbnb), pop-up tapahtumia (Ravintolapäivä) sekä uusia viestintäkanavia. Verkkokauppa ja jakamistalous saattavat aikanaan jopa korvata vakiintuneita vähittäiskaupan ja palveluiden muotoja.

Digitaalinen viestintä mahdollistaa aiempaa tehokkaamman yhteisten resurssien käytön toimitiloissa. Toimitilojen tarjoamat palvelut moninaistuvat ja irtaimistoa, tiloja ja työtehtäviä voidaan jakaa nopeammin ja helpommin.

Kiertotalous

Kaupungit vastaavat 70% ihmisten aiheuttamista kasvihuonepäästöistä ja kuluttavat suurimman osan energiasta ja luonnonvaroista. Minimoidakseen tämän vaikutuksen, kaupungit käyttävät uusia teknologioita ja liiketoimintamalleja olemassa olevien rakennusten, tilojen, ajoneuvojen ja uusiutuvan energian tehokkaaseen hyödyntämiseen. Kiertotalous, yhteistoiminnallinen kulutus ja hajautettu energiantuotanto muuttavat kaupunkeja radikaalisti.

Aurinkoenergian tuotannosta rakennuksista on tulossa itsestäänselvyys, johon pian integroituu sähköakkujen hyödyntäminen ja sähkön varastointi. Jätteiden lajittelusta ja keräämisestä tulee entistä tärkeämpi osa yksittäisten rakennusten ja kaupungin suunnittelua. Tämä voi vaikuttaa myös esimerkiksi tapaan, jolla toimistoissa kierrätetään mustekasetteja ja muita tarvikkeita.

Kaupunkilaisten, yksityisen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyö

Päätäntävalta kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa pysyy paikallishallinnoilla, mutta niiden vaikutusvalta vähenee avoimen, globaalin talouden myötä. Kaupunkien menestys riippuu yritysten investoinneista sekä ihmisten halukkuudesta asuttaa kaupungit ja viettää niissä aikaa. Kaupunkien virkamiehet pyrkivät löytämään tapoja sidosryhmien osallistamiseen ja yhteisen vision luomiseen.

Toimitilojen potentiaalisten käyttäjien piiri moninaistuu ja niiden ympärille muodostuu moninainen yhteisö esimerkiksi asukkaista, järjestöistä ja taiteilijoista. Toimitila kuroutuu entistä vahvemmin osaksi kaupunkia. Kaupunki ja toimitilojen omistajat ja käyttäjät tekevät laajempaa yhteistyötä siinä, kuinka toimitila synnyttää ympärilleen entistä vetovoimaisempaa kaupunkia.

Aleksi Neuvonen on tulevaisuudentutkija ja elämäntapamuutosten asiantuntija. Hän on ajatushautomo Demos Helsingin perustajajäsen, ja on jakanut ajatuksiaan muuttuvista kaupungeista SRV:n Toimitilat 2030- seminarissa.