Uudistuvaa kaupunkielämää Keravan keskustassa

Keravan Kardemumma, Korianteri ja Basilika vastaavat suomalaisen asukastoiveisiin, jos on uskominen KUUMA-seudun toteuttamaa selvitystä. Asukkaita houkuttaa nyt urbaani asuminen helposti lähestyttävässä kaupunkiympäristössä. Keravalla vastataan toiveeseen.
KUUMA-seutu on Pääkaupunkiseutua ympäröivien Keski-Uudenmaan kuntien yhteinen kehittämisorganisaatio, johon myös Kerava kuuluu. Alueen perinteinen vetovoimatekijä on ollut pientaloasuminen. Sitten jotain tapahtui. Huomattiin, että muuttovoittokäyrät kääntyivätkin laskuun. Myös pientalotonttien kysyntä laski.
KUUMA-seutu toteutti Asuminen 2040 -selvityksen, jossa syytä tälle kehitykselle etsittiin. Osoittautui, että asumistoiveet olivatkin muuttuneet ja eriytyneet: yksi asumisen malli ei sovi kaikille, vaan tarvitaan vaihtoehtoja.

Tulevaisuuden KUUMA-asumisen toiveet ja mahdollisuudet
Selvitys paljasti, että laadukas, turvallinen pikkukaupunkielämä kiinnostaa taas. Kerrostaloasumisen eri muodot tuntuvat houkuttelevilta.
”Väestön ikääntyminen, yksinasuminen ja kotitalouskokojen pieneneminen ovat nostaneet kaupunkiasumisen suosiota. Kaupunkiasuminen näyttää olevan pysyvä asumisen trendi. Elämäntapa on muuttunut eikä asumiselta ehkä odoteta samoja asioita kuin ennen”, selvityksen loppuraportissa todetaan.
Keravan kaupunkisuunnittelussa tulokset on otettu tosissaan ja kaupunki on oikealla tiellä: Keravan keskustan kehitys ottaa nyt suuren askeleen, kun kaupungin ytimessä, kävelykadun varressa sijaitsevien tyhjien liiketilojen tilalle nousee noin 31 000 kerrosneliötä asuin- ja liikehuoneistoja. Kivenheiton päässä ovat myös Kardemumma, Korianteri ja Basilika.

Omaleimaiset kaupunginosat
Keravan kaupungin kehittämissuunnitelmissa todetaan, että kaupungin perusrakenne on hyvä ja nyt keskitytään kehittämään keskustan eri osien vahvuuksia. On liikunnan ja hupielämän Viihde-Kerava, laadukkaiden palveluiden Kauppa-Kerava ja Sampolan taidekaupunginosa, jonka eteläpuolelle Kardemumma ja Korianteri nousevat. Eikä tässä vielä kaikki: ihan naapurissa on uimahalli, jonka peruskorjaus- ja laajennustyöt ovat käynnissä. Kroolaamaan ja vesijuoksemaan päästään vuoden 2018 aikana.
”Keravalla on sopivasti säpinää. Olemme pieni suuri kaupunki: pieni pinta-alalta, mutta tarjoamme suuren kaupungin palvelut”, Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu toteaa.

Kolme vinkkiä Keravan keskustaan

1 Kulje kävelykatua
Keravan keskustan sydämenä on kävelykatu, joka kehittyy entisestään, kun keskusta uudistuu. 1980-luvun alussa luotu, keskieurooppalaistyylinen Kauppakaaren kävelykatu on nykyään jo lähes kilometrin pituinen. Sen ympäristö on kaupan ja muun liike-elämän keskus. Se toimii myös juhla-, markkina- ja festivaalipaikkana. Kävelykatukokonaisuus on palkittu Suomen Arkkitehtiliiton SAFA-palkinnolla.

2 Mene museoon
Keravan taide- ja museokeskus Sinkassa toimivat Keravan museo ja Keravan taidemuseo. Sinkka esittelee ajankohtaista taidetta, muotoilun historiaa sekä keravalaista menneisyyttä.

3 Osta pala Keravaa
Keravalla on juureva maine, johon kuuluu esimerkiksi autokruisailu. Voisivatko keravanvihreät karvanopat sopia juuri sinun autoosi? Kerava-tuotteita myyvät museokeskus Sinkka sekä Sampolan palvelukeskus.