– Asuminen
Suomalaiset arvostavat tänä päivänä ekologisuutta. Se on tärkeä valintaperuste myös silloin, kun ollaan ostamassa uutta kotia, sillä ekologisuus kulkee käsi kädessä kustannustehokkuuden kanssa. Parhaan yhdistelmän muodostavat uusi asuinrakennus sekä asuinympäristö, jossa voi elää ekologisesti.
Uusien asuintalojen valttikortti on asumisen aikainen energiatehokkuus, joka on huomattavasti parempi kuin vanhoissa taloissa.
– Uusien talojen rakenteet eristävät lämpöä paremmin ja ovat tiiviimpiä. Myös ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmät ovat tehokkaampia. Toki paljon riippuu myös siitä, miten rakennusta käytetään eli myös asukkailla on oma vastuunsa, sanoo ympäristöasiantuntija Mari Levirinne-Kara SRV:ltä.
Suomen laki säätelee tarkkaan, millaisia uusien rakennusten pitää olla. Tavoitteena on tehdä nollaenergiarakennuksia, joiden energiatehokkuus on korkealla tasolla ja käytetty energia mahdollisimman suurelta osin peräisin uusiutuvista lähteistä. Esimerkiksi lämmitysratkaisut ja ilmanvaihto ovat parasta mahdollista teknologiaa.
Samaa tehokkuutta edustavat myös rakennusmateriaalit. Pienemmällä materiaalimäärällä saadaan aikaan parempi eristys eikä seinien tarvitse olla metrin paksuisia.
– Pienempi määrä rakennusmateriaalia tuo säästöjä myös valmistus- ja kuljetuskustannuksiin. Ne vievät vähemmän tilaa, joten kuljettamiseen tarvitaan vähemmän autoja ja päästöt vähenevät.
Uudet asuinrakennukset säästävät luonnon lisäksi myös asukkaan kukkaroa, sillä käyttökustannukset jäävät pienemmiksi kuin vanhoissa taloissa. Lämmitys vie suurimman potin asumisen aikaisista jatkuvista kustannuksista, mutta uusissa rakennuksissa kulut pysyvät aisoissa. Myös vesikalusteet kylpyhuoneissa ja keittiöissä ovat ekotehokkaita, joten vettä säästyy.
– Lämmitys- ja vesikustannusten kaltaiset jatkuvat kulut vaikuttavat vastikkeen suuruuteen. Ekologiseen rakentamiseen kuuluu myös se, että rakennuksen huoltaminen ja mahdollisten korjausten tekeminen on mahdollisimman helppoa ja edullista. Korjaustarpeita ja -kustannuksia tulee joka tapauksessa vähemmän kuin vanhassa talossa, Levirinne-Kara sanoo.
Kotitalon ikä vaikuttaa myös asumismukavuuteen. Kun lämmitysjärjestelmät ja ilmanvaihto ovat viimeisintä teknologiaa, kodin lämpötila voi pysyä miellyttävänä sekä kuumina hellepäivinä että kireillä pakkasilla, ja ilma pysyy raikkaana.
Kun uutta kotia ollaan etsimässä, kannattaa kiinnittää huomiota myös sen rakennuspaikkaan ja kaavaan. Parhaimmillaan talo on suunnattu tontilla niin, että auringon ja tuulen suunta on optimoitu, vilkkaasti liikennöityjen teiden äänet eivät kuulu, ja lähellä on viheralueita, jotka sitovat lämpöä ja hulevesiä.
Ympäristöasiantuntija Mari Levirinne-Kara neuvoo kääntämään katseen asuinympäristöön ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.
– Pystytkö elämään asuinalueellasi mahdollisimman ekologisesti? Onko lähellä riittävästi palveluita, hyvät kierrätysmahdollisuudet, kulkevatko julkisen liikenteen reitit niin lähellä, että voit käyttää niitä oman auton sijaan? Uusi asuinrakennus ei vielä yksinään tee asumisesta ekologista.
Tutustu koteisiimme