Turvallisuus on yhteinen asia

Vastuullisuus

Turvallisuus on yhteinen asia

Työmaillamme työskentelee omien työntekijöidemme lisäksi tuhansia työntekijöitä aliurakoitsijaverkostostamme. Miten SRV johtaa ja hallitsee työturvallisuutta yhteisellä työpaikalla?

Toteutamme rakennushankkeemme SRV Mallin mukaisesti yhdessä laajan, ammattitaitoisen ja huolellisesti valitun kumppaniverkoston kanssa. Tyypillisellä työmaalla työskentelee työntekijöitä aliurakoitsijoilta, heidän aliurakoitsijoiltaan sekä henkilöstövuokrausyrityksiltä. Lisäksi työmaalla vierailee päivän aikana lukuisia henkilöitä, kuten yhteistyökumppaneita tai esimerkiksi kuormaa työmaalle kuljettavia kuljetusyrityksen työntekijöitä. Tämä tarkoittaa lukuisia erilaisia toiminta- ja turvallisuuskulttuureita, mikä luo valtavien mahdollisuuksien lisäksi omat haasteensa turvallisuuden hallintaan.

”Vastuullisten toimintatapojen jalkauttaminen käytännön tasolle vaatii pitkäjänteistä työtä. Olemme jo pitkään kehittäneet verkostojen johtamista. Oppiminen tapahtuu parhaimmillaan kuitenkin molempiin suuntiin. Meillä on monia pitkäaikaisia hyväksi havaittuja kumppaneita, joilta olemme myös itse saaneet työkaluja toimintamme kehittämiseen”, kertoo SRV:n turvallisuuspäällikkö Jari Korpisaari.

Turvallisuus rakentuu yhteistoiminnasta – kaikki ovat velvollisia toimimaan yhteistyössä turvallisuuden varmistamiseksi. Rakennusalalla työmaa on aina yhteinen työpaikka. Se tarkoittaa työpaikkaa, jolla yksi työnantaja käyttää pääasiallista määräysvaltaa ja jolla toimii samanaikaisesti tai peräkkäin useampi kuin yksi työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja. Jokaisella toimijalla – rakennuttajalla, päätoteuttajalla, itsenäisellä työnsuorittajalla tai urakoitsijalla ja työtekijällä – on lainsäädännölliset velvoitteensa turvallisuuden tekemiseen ja huomiointiin.

”SRV toimii hankkeissaan pääurakoitsijan roolissa, ja olemme siten turvallisuuden vastuutaho ja vastaava työnjohtaja, joka varmistaa työturvallisuuden ja -terveyden seurannan. Toki jokainen vastaa myös omalta osaltaan yhteisestä turvallisuudesta huolehtimalla omasta ja työkaverin turvallisuudesta. Jokaisen täytyy sitoutua annettuihin ohjeisiin, suunnitelmiin ja turvavarusteiden käyttöön sekä raportoimaan turvallisuuspuutteet omalle esimiehelleen tai SRV:n työnjohdolle”, painottaa Jari Korpisaari.

Pelisäännöt tutuiksi

Jotta yhteinen toiminta- ja turvallisuuskulttuuri voi syntyä, täytyy vastuiden ja toimintatapojen olla selvät.

Perehdytyksessä olennainen tieto yhtiöstä, työmaasta ja sen erityismääräyksistä annetaan jokaiselle työmaalla työskentelevälle. Tässä hyvä työkalu on työmaillamme vuodesta 2017 asti käytössä ollut sähköinen etäperehdytys, joka yhtenäistää perehdytyskäytännöt ja varmistaa perehdytysprosessin tasalaatuisuuden. Lisäksi työntekijät suorittavat työmaakohtaisen perehdytyksen ennen töiden aloittamista. Keskeisessä roolissa ovat myös keskinäisen tiedotuksen toimivuus, yhteisten vaarojen tunnistaminen ja työsuojelun yhteistoiminta.

”Aliurakoitsijoiden kanssa pidetään aloituspalaveri ennen töiden aloitusta, urakoitsijakokouksia viikoittain ja erillisiä palavereja tilanteen mukaan. Tämän lisäksi toimintaa käydään läpi työmaan jokapäiväisessä arjessa. Vaarat tunnistamme työryhmittäin tehtävissä työn riskien arvioinneissa, jotka tehdään aina ennen töiden aloittamista itsenäisesti työmaalla tehtävien töiden osalta. Siinä urakoitsija selvittää oman työnsä riskit ja niiden vaikutuksen muuhun samanaikaiseen työskentelyyn”, kertoo Korpisaari.

Myös vierailijat sitoutetaan turvallisuuteen. Vieraat ilmoittavat ja sopivat tulostaan työmaalle aina ennakolta. Heidät otetaan vastaan työmaatoimistossa, jossa vierailijat täyttävät SRV:n vierailijalomakkeen ja pukevat turvavarusteet ylleen. Vierailijan isäntä valvoo vierailijaa koko työmaalla olon ajan.

Miten työturvallisuus näkyy työssä?

Helsingin Jätkäsaareen kohoaa Wood Cityn toimistorakennus. Kysyimme työmaan työntekijöiltä, miten työturvallisuus näkyy heidän työssään.

”Yhteistyö rakentuu keskusteluista. Yritän katsoa, että työntekijät eivät ota turhia riskejä ja neuvottelen heidän kanssaan, miksi turvallisuutta tehdään. Toimintaohjeet ovat olemassa, jotta jokainen pääsee illaksi turvallisesti kotiin.

Asenne on hyödyllisin työkalu turvallisuuden edistämisessä, ja turvallisuusasenteet ovat kehittyneet paljon viime vuosina. Asenteeseen voi vaikuttaa perustelemalla ja miettimällä, miten asiansa esittää. Koska työmaalla on monia kansallisuuksia, eikä kaikkien kanssa ole yhteistä kieltä, käydään asiat usein läpi urakoitsijoiden esimiehen kanssa. Hän kertoo asian eteenpäin omille työntekijöilleen.”

Kalevi Erola, työsuojeluvaltuutettu, yleismies, SRV

”Edistän työturvallisuutta katsomalla, että omat tavarat ja tekemiset ovat sillä tasolla kuin pitää olla. Pidän aina työpisteen siistinä ja turvavarusteet kunnossa. Toki puutun myös toisten tekemiseen, jos huomaan vaaran. On hyvä, että työmaalla puututaan pieniinkin asioihin, mutta on tärkeää muistaa priorisointi – hengenvaaralliset asiat on saatava heti kuntoon.

Hyödyllisin työkalu turvallisuuden edistämisessä on suora työnjohto, jolle pitää ilmoittaa havainnoista tai puutteista. Tiedonkulkuun tulisi kuitenkin panostaa enemmän ja työnjohdollisen vastuun pitäisi olla selkeämmin ilmoitettu.”

Kaj Lostedt, sähköasentaja, kärkimies, Quattroservices Oy

”Maalaisjärkeä käyttämällä työturvallisuudessa pääsee pitkälle. Käytän esimerkiksi aina valjaita, jos pitää mennä lähelle reunaa. Pidän yllä kypärän ja suojalasit, koska se on fiksua. Höydyllisin työkalu työturvallisuuden edistämisessä on puhelin, jolla pystyy ilmoittamaan puutteet. Laitan tiedon puutteista joko meidän omaan työryhmään tai SRV:n Turvaan, johon kirjaamme havaintoja.

Tällä työmaalla asiat ovat sujuneet todella hyvin. Pääsääntöinen tiedonkulun kanava on kaksi kertaa viikossa pidettävä kokous, jossa esimerkiksi turvallisuutta ja tulevia työvaiheita käydään läpi.”

Jyri Fatal, työnjohtaja, LTQ Partners

Jaa sivu