Tikkurilan ensimmäinen tuleminen.

Uuden kehäradan ansiosta Tikkurilasta pääsee viidessä minuutissa Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja voimakkaasti kehittyvään työpaikkakeskittymään Aviapolikseen. Uusien yhteyksien ansiosta Tikkurilan sijainti on aiempaa keskeisempi ja sen merkittävyys sekä painoarvo kasvavat. Ei siis ihme, että Tikkurilaan muuttaa vuosittain yli tuhat uutta asukasta.

Nyt tapahtuva kehitys ei ole ensimmäinen kerta, kun Tikkurilan sijainti ihmisten mielissä muuttuu radikaalisti. Kun Suomeen alettiin suunnitella ensimmäistä rautatietä Helsingin ja Hämeenlinnan välille, kiinnitettiin ensimmäistä kertaa huomiota Tikkurilan keskeiseen sijaintiin. Tikkurila sijaitsi rautatien ja vanhan Turku–Viipuri-maantien risteyksessä ja oli siksi tärkeä vaihtoasema. Lisäksi Tikkurilan arveltiin kasvavan tulevaisuudessa huomattavaksi taajamaksi pääkaupungin läheisyyden ansiosta. Siksi Tikkurila sai jo 1860-luvun alussa komean tiilisen rautatieaseman.

Punatiilistä kulttuurihistoriaa

Tikkurilan rautatieaseman punatiilinen uusrenessanssirakennus edustaa maamme varhaisinta asema-arkkitehtuuria. Se on yksi Helsinki – Hämeenlinna -radan seitsemästä alkuperäisestä asemarakennuksesta ja ainoa säilynyt tiilirakenteinen. Kaksi muuta asemaa rakennettiin myös alun perin tiilestä, nämä sijaitsivat Helsingissä ja Hämeenlinnassa. Helsinkiin rakennettiin uudempi päärautatieasema jo 1900-luvun alussa ja Hämeenlinnan alkuperäinen asema tuhoutui 1918. Tikkurilan vuodelta 1862 peräisin oleva asema on siis vanhin säilynyt tiilinen rautatieasema maassamme.

Kaunis asemarakennus on ollut alun perin kaksikerroksinen, pohjaltaan lähes neliömäinen rappaamaton tiilirakennus, mutta ullakolle sijoitetut asunnot ovat korottaneet sen kolmikerroksiseksi. Asema sijaitsee radan ja historiallisen Suuren Rantatien linjan risteyskohdassa ja se kunnostettiin 1989-1990 Vantaan kaupunginmuseon käyttöön.

Vernissatehtaasta kulttuuritehtaaksi

Rautatien kanssa samaan aikaan Tikkurilaan saapui teollisuus. 14. elokuuta 1862 Keravanjoen varteen perustettiin maalialan yritys lähes samaan paikkaan, jossa se toimii edelleen. Pienestä öljynpuristamosta on aikojen kuluessa kasvanut yksi johtavista maalialan yrityksistä Tikkurila Oyj. Teollisuutta paikalle houkutti uuden rautatien ja loistavien liikenneyhteyksien lisäksi vuonna 1757 Tikkurilankoskeen rakennettu vesimylly.

Vesimyllyn yhteyteen perustettiin 1862 öljynpuristamo, joka hyödynsi pellavan- ja hampunsiemeniä. Pellavaöljy kävi jo sellaisenaan pintakäsittelyyn, ja keittämällä siitä saatiin vernissaa, maalin sideainetta. Vaikka vanha öljynpuristamo on nykypäivän Tikkurilassa jo mennyttä aikaa, on Vernissa edelleen hyvin tuttu nimi. Tikkurilan jokirannan kulttuurimaisemassa sijaitsevassa vanhassa punatiilisessä tehdasrakennuksessa toimii nykyään Kulttuuritehdas Vernissa. Vernissan tiloissa majapaikkaansa pitävät muun muassa Tikkurilan Teatteri, Vantaan Elävän Musiikin Yhdistys VELMU ry, Animaatioasema, Revolver-studio sekä nukketeatterin tiedotuskeskus Suomen Unima ry.

Tikkurila kätkee sisälleen enemmän kuin päältä päin luulisi. Ehdottomasti tutustumisen, ja myös asumisen arvoinen kaupunkikeskus.