Tavoitteena toimiva kaupunki

Kaupungistuminen eli kaupungeissa asuvien ihmisten suhteellisen osuuden kasvu on megatrendi, joka vaikuttaa ympäri maailman. Ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa enemmistö maailman ihmisistä on kaupunkilaisia.

SRV:n asiakkuusjohtaja Jenita Kokkoniemen mukaan kiivas rakentaminen on vastaus suureen tarpeeseen.

– Elinvoimaisiin kaupunkeihin tarvitaan lisää asuntoja, työpaikkoja ja palveluita. Asutuksen keskittyminen on kaupunkeihin niin voimakasta, että maa alkaa loppua kesken suosituimmilla paikoilla. Silloin on luonnollista, että rakennetaan tiiviimmin ja korkeammalle. Tornirakentaminen onkin tullut jäädäkseen erityisesti Helsingin seudulla, Kokkoniemi kertoo.

Kaupunkikehitys on yhteistyötä

Mitä kaupungin suunnittelussa sitten pitää ottaa huomioon, jotta lopputuloksesta tulee mahdollisimman toimiva? Kokkoniemen mukaan tärkeintä on saada eri osatekijät toimimaan yhteen.

– Kaupungin suunnittelussa pitää ottaa huomioon muun muassa asukkaat, alueen yritykset, palvelut, liikenneyhteydet ja tänä päivänä myös informaatiovirrat. Kaupungin kehittäminen vaatii paljon yhteistyötä. Suunnittelupöytiin kokoontuu viranomaisia, kaavoittajia, asukkaita, yrityksiä ja kiinteistörahoittajia.

Osapuolten roolit ja vastuut eivät aina ole selviä ulkopuolisille. Kuka päättää mitä ja minne rakennetaan?

– Kunnat päättävät asema- ja yleiskaavoituksesta. Meille rakentajille tärkeintä on asemakaava, joka sanelee mitä rakennetaan, miten ja missä määrin. Toimimme kaavoittajien kanssa yhteistyössä enemmän ja enemmän.

Kaupungit ovat pitkin historiaa rakentuneet kulkuyhteyksien kannalta parhaisiin paikkoihin. Kokkoniemen mukaan asumisen, työnteon ja palvelujen yhdistämisessä punainen lanka on nykypäivänä raideliikenne.

– On luonnollista, että raideliikenteen solmukohdissa rakentaminen on voimakkainta. Kun tilaa on vähän ja aseman ympäristö halutaan saada mahdollisimman hyvään käyttöön, voidaan rakentaa esimerkiksi maan alle tai raiteiden päälle tulevalle kannelle. Jälkimmäisestä hyvä esimerkki on Tampeereen Kansi -hanke, jossa aseman seudun yhteyteen rakentuu kokonainen uusi kaupunginosa.

Länsi-Vantaalle kasvaa uusi kaupunkikokonaisuus

Pääkaupunkiseudulla kehärata on avannut uusia yhteyksiä, ja antanut piristysruiskeen Vantaan kehittämiselle. Länsi-Vantaan ratakaupungin visiossa radan varressa perätysten sijaitsevat Myyrmäki, Martinlaakso ja Vantaankoski täydentyvät toimivaksi kaupunkikokonaisuudeksi, joka sisältää työpaikkoja, virkistysalueita ja asumista.

Asemakaavasuunnittelija ja arkkitehti Anne Olkkola Vantaan kaupungilta kuvailee tuhansien uusien ihmisten käyttöön tulevien kaupunginosien suunnittelua hyvin mielenkiintoiseksi.

– Suunnittelutyössä pitää ratkoa ja yhteensovittaa monia asioita. Sijainti ja kehärata antavat erinomaiset lähtökohdat. Työ perustuu lähtötietoihin ja analyyseihin sekä eri tahojen ja osallisten kanssa käytyihin keskusteluihin.

Visiossa Länsi-Vantaa täydentyy viisaasti siten, että asuminen, työpaikat ja palvelut ovat lähellä toisiaan. Vantaakoskelle ei lentomelun takia tule juurikaan asuntoja, mutta työpaikka-alueena se on Olkkolan mukaan ihanteellinen.

– Sieltä on erinomaiset yhteydet lähialueille, pääkaupunkiseudulle, muualle Suomeen sekä ulkomaille. Vantaankosken kehittämisen kannalta keskeistä on miettiä synergiaa alueella toimivien kesken. Voidaanko esimerkiksi alueella toimivien yritysten pysäköintiä yhdistää, voisivatko lounaspaikat olla yhteisiä, voisiko vierailijoille olla hotellityyppistä majoitusta? Suunnittelupöydällä on todella paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia, Olkkola kertoo.