Tavoitteena tasa-arvoiset työmarkkinat

Rakentaminen palveluna

Tavoitteena tasa-arvoiset työmarkkinat

On hyviä ja huonoja uutisia. Yrityksissä tieto lisääntyy ja omaehtoinen tekeminen on kasvussa. Tilaajavastuulaki tunnetaan hyvin ja sen osalta tilanne on hyvä. Se ei kuitenkaan kerro mitään työehdoista tai varmista palkkojen oikeaa maksamista.

”Työtehtäviini työsuojelun vastuualueella kuuluvat työnantajien valvonta ja työnantajien ja työntekijöiden neuvonta. Olen erikoistunut ulkomaisen työvoiman valvontaan”, kertoo työsuojelutarkastaja Katja-Pia Jenu Aluehallintovirastosta.

”Meidän tärkein tavoitteemme on yhtäläiset työmarkkinat ja työmarkkinoiden eriytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy. Muuten käy niin, että suomalaisille työntekijöille on omat työmarkkinansa ja ulkomaalaisille omansa.”

Tavoitteesta ollaan kuitenkin vielä kaukana.

”Ulkomaalaisten työntekijöiden suurimmat ongelmat ovat usein muualla kuin perinteisessä työturvallisuudessa. Työsuhteen ehdoissa on puutteita, työnteko-oikeus voi puuttua tai olla päättynyt. Näihin asioihin ei päästä kiinni perinteisillä työturvallisuustarkastuksilla.”

”Varsinkin turvapaikanhakijoiden osalta yhteiskunnassa on kovasti painetta saada heidät mukaan työelämään ja se tuo mukanaan lieveilmiöitä. Heistä saatetaan esimerkiksi tehdä näennäisesti yrittäjiä, jolloin työnantaja, usein välittäjäfirma, välttyy työnantajamaksuilta. Tuntuu, että hyvän tekemisen varjolla tehdään kaikenlaisia temppuja”, Katja-Pia Jenu harmittelee.

”Nämähän ovat myös yrityksen riskienhallinnan kannalta vakavia asioita. Jos työmaalla työskentelevä onkin yrittäjä eikä työsuhteessa, silloin heiltäkin olisi pitänyt tarkastaa tilaajavastuun mukaiset dokumentit ja sitä ei usein ole tehty”.

Yhteistyössä on voimaa

Katja-Pia tekee työssään paljon sekä viranomaisyhteistyötä että yhteistyötä yritysten kanssa.

”Sosiaali- ja terveysministeriö määrää vuosittain tehtävien tarkastusten määrän. On hyvä asia, että ilmoituksia eli valvontapyyntöjä tulee, koska näin tarkastukset saadaan tehokkaammin kohdennettua”, Katja-Pia Jenu kertoo.

”Viranomaisyhteistyöstä on paljon apua ja sitä tehdään muun muassa TE-toimistojen, Maahanmuuttoviraston ja Rajavartiolaitoksen kanssa. Jos tulee rikosepäily, tehdään tutkintailmoitus poliisille. Tavallisesti kyseessä on epäily luvattomasta työskentelystä, työsyrjinnästä tai vakavimmissa tapauksissa kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä.”

”Työmailla tarkastuksissa on usein mukana myös verottaja ja Eläketurvakeskus. Työntekijöiden haastattelu on tärkeä osa tarkastusta, koska osa yrityksistä ei toimi rehellisesti ja työaikadokumentaatio voi olla virheellistä. Vertailutietoa saadaan vain haastattelemalla ihmisiä”, selittää Katja-Pia Jenu

”Voi olla, että käymme ihan paikan päällä katsomassa, onko työmailla työntekijöitä paikalla viikonloppuna, jolloin voidaan katsoa saavatko he asianmukaisen korvauksen ylitöistä tai ilta- tai viikonloppulisät.”

”Meidän viranomaisten tavoitteemme ei ole hankaloittaa asiansa hoitavien yritysten toimintaa vaan varmistaa työehtojen toteutuminen. Kuka tahansa voi pyytää tarkastusta, jos syntyy epäilys, että kaikki ei ole kunnossa. Tarkastuskertomukset ovat julkisia, joten yritys voi hyödyntää niistä saatavaa tietoa myös omassa riskienhallinnassaan”, vinkkaa Katja-Pia Jenu.

Katja Pia toivoo yrityksiltä entistäkin aktiivisempaa roolia asioiden parantamiseksi.

”Tilaajan roolissa on usein hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omien aliurakoitsijoiden toimintaan niin, että viranomaisen suositusten mukaiset toimenpiteet tai muutokset toteutuisivat. On aina helpompi vaikuttaa, kun kyse on rahasta ja sopimuksista”, toteaa Katja-Pia Jenu.

Tilaajalta pyydetään toisinaan apua myös ulkomaalaisten yritysten valvonnassa.

”Seitsemässä kymmenestä tapauksessa liittyen rakennusalan lähetettyjen työntekijöiden palkkaukseen on ongelmia. Välillä emme millään pääse käsiksi näihin selvityksiin liittyviin papereihin ja silloin pyydämme tilaajalta apua papereiden saamiseksi.”

Hyvä ja huonoja uutisia

Mihin suuntaan Suomessa sitten ollaan menossa?

”On hyviä ja huonoja uutisia. Yrityksissä tieto lisääntyy ja omaehtoinen tekeminen on kasvussa. Tilaajavastuulaki tunnetaan hyvin ja sen osalta tilanne on hyvä. Se ei kuitenkaan kerro mitään työehdoista tai varmista palkkojen oikeaa maksamista.”

”Maailman tilanne taas johtaa siihen, että tilanne ei ainakaan parane. Ukrainan vaikea tilanne näkyy tilastoissa. Siellä palkkataso on niin alhainen, että Suomessa ollaan sitten valmiita tekemään työtä pienellä palkalla. Se taas houkuttaa tahoja, jotka haluavat tehdä voittoa tästä välistä. Epämääräisiä työnvälittäjiä on ollut jo liikkeellä”, summaa Katja-Pia Jenu.

Katja-Pia Jenun kolme toivomusta yrityksille

”Alihankinnassa ei katsottaisi vain hintaa – ei lähdettäisi selkeästi alihintaisiin sopimuksiin. Pidettäisiin silmät auki sille, että onko ylipäänsä mahdollista tehdä kyseinen työ tarjotulla hinnalla.”

”Pysähdyttäisiin kysymään, että täsmääkö kaikki? Mitä työmailla viikonloppuisin tapahtuu? Jos henkilö tekee 6-7 päivää viikossa töitä, niin ylityökorvauksia tai viikonloppukorvauksia ei makseta alihintaisilla sopimuksilla.”

”Eettiset kanavat parempaan käyttöön ja ongelmiin puuttuminen. Toivoisin, että tilaaja käyttäisi rooliaan ongelmien ratkaisuun. Että uskallettaisiin käyttää valtaa asioiden korjaamiseksi ja tarvittaessa myös sopimuksissa määrättyjä sanktioita.”

Jaa sivu