Siivouspäivä, Kallio Block Party, Illallinen taivaan alla – kaupungeissa on selkeää halua yhteisöllisyydelle

Siivouspäivä, Kallio Block Party, Helsinki Sauna Day, Illallinen taivaan alla. Nämä ja monet muut kaupunkitapahtumat ovat elävöittäneet Helsinkiä viime vuosina. Tapahtumia järjestämässä on ollut muun muassa tuottaja, kaupunkiaktivisti ja Vuoden kaupunkilainen 2016 Jaakko Blomberg. Kysytään siis suoraan häneltä, miten kaupunkilaiset ovat tehneet Helsingistä mielenkiintoisen ja yhteisöllisen paikan.

”Suomessa on perinteisesti tehty paljon talkootöitä ja asioita yhdessä, mutta kaupungeissa tämä asenne pääsi vähän katoamaan”, Blomberg aloittaa.

Mutta sitten jotain tapahtui. Pääkaupunkiseudulla yhteisöllisyys on kasvanut huomattavasti 2010-luvulla. Yhteisöllisesti tehdyt tapahtumat, kaupunginosaliikkeet, pihakirppikset, kaupunkiviljely, jakamistalous ja Facebookin alueelliset ryhmät ovat hyviä esimerkkejä tästä. Yhdessä tekemisestä on tullut tavallista ja muodikastakin.

”Sanotaan, että suomalaiset eivät ole kovin sosiaalisia, mutta yhteisöllisemmälle elämälle on selkeästi tilausta. Nämä tapahtumat tekevät aina jollain tavalla myös särön normaaliin arkielämään ja antavat vapauksia”, hän miettii.

Sosiaalinen media kokoaa yhteen

Suuressa kaupungissa ihminen voi jäädä helposti yksin, eikä muihin ihmisiin ole välttämättä aina helppo tutustua. Toisaalta kaupungit myös tarjoavat paljon erilaisia mahdollisuuksia, ja kaupungeista löytyy helpommin samanhenkisiä ihmisiä. Some on mahdollistanut muiden ihmisten löytämisen ja yhdessä tekemisen. Varsinkin isommissa kaupungeissa syntyy myös yhä enemmän alueellista yhteisöllisyyttä. Oma kaupunginosa tai korttelikin voi olla se ykkösjuttu, johon samaistutaan.

Tämä näkyy myös uusien kaupunginosaliikkeiden muodossa. Blomberg on ollut myös perustamassa yhtä niistä, Konepaja-liikettä, joka haluaa luoda Vallilan konepaja-alueesta itäisen kantakaupungin elävän keskuksen sekä yhteisöllisemmän paikan kaikille.

Blombergin mukaan Suomessa on välillä vähän liikaakin rajoituksia sille, mitä ja miten voimme tehdä. Tapahtumat ja niihin osallistuminen ovat osaltaan vastareaktio siihen.

Yhteisöllisyyden trendi jatkuu myös tulevaisuudessa

Blomberg uskoo, että tulevaisuudessa sekä yhteisöllisyys että resurssien jakaminen kasvaa entisestään. ”Some on mahdollistanut paljon, ja seuraava suurempi loikka yhteisöllisyydessä nähdään, kun pystymme jakamaan resursseja ja tiloja entistä helpommin teknologian kehittymisen myötä.”

Myös asumisen suhteen erilaiset yhteisölliset muodot ja yhteiskäyttö tulevat lisääntymään, ja se aletaan ottamaan huomioon entistä enemmän jo rakennusten suunnitteluvaiheessa.

”Esimerkiksi autojen yhteiskäyttö kasvaa varmasti huomattavasti. Samaan aikaan taloudelliset realiteetit ja ekologiset seikat kannustavat samaan suuntaan, kuten myös ikääntyvän väestön aiheuttamat haasteet. Yhteisöllisyys tarjoaa ratkaisuja näihin ongelmiin, mutta luo myös konkreettisesti hyvinvointia ja turvallisuutta. On vaikea keksiä, miksi meidän ei kannattaisi tehdä enemmän yhdessä.”