Siellä missä sinäkin – kaupungistuminen tuo palvelut ja ihmiset yhteen

Eloisa kaupunkiympäristö, sujuvat liikenneyhteydet ja mahdollisuus kohdata ihmisiä – siinä ainekset, joita moni hakee unelmien asuinympäristöstä. Kaupungistuminen on megatrendi, jonka ansiosta kaupunkien kehittämishankkeille ja täydennysrakentamiselle riittää jatkuvasti kysyntää. Niin syntyy lisää koteja ja palveluita alueille, joille ihmiset janoavat.

­– SRV:n strategia on toimia kasvun alueilla, hyvien julkisten liikenneratkaisujen lähellä. Ne ovat alueita, joihin ihmiset hakeutuvat mielellään. Rakennamme ja kehitämme alueita asiakaslähtöisesti, jotta ne palvelevat aidosti alueen asukkaita, kertoo SRV:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen.

Miten kaupungistuminen näkyy konkreettisesti?

Kasvun alueet löytyvät usein hyvän julkisen liikenteen ääreltä. Niissä on valmiiksi hyvä kaupunki-infrastruktuuri. Opiskelijat muuttavat isoihin keskuksiin opintojen ja töiden perässä, kun taas eläköityvät jättävät vaivalloisesti ylläpidettävät omakotitalot taakseen ja muuttavat lähelle palveluita. Samanaikaisesti lapsiperheet haluavat pysyä keskustoissa hyvien palveluiden lähellä.

– Monta trendiä kulkee virtaviivaisesti samaan suuntaan. Ihmiset muuttavat palveluiden äärelle ja palvelut seuraavat ihmisiä. Kaupungistumisen trendi ruokkii itse itseään, Nieminen toteaa.

Kaupungistumisen myötä kaupunkimaisen tilan määrä kasvaa ja tiivistyy. Teollisuusalueista muotoutuu asuinalueita, ja täydennysrakentamisen avulla elävöitetään keskustoja.

Filosofian ja kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistolta toteaa SRV:n vuosikertomuksen haastattelussa, että pääkaupunkiseudulle mahtuu helposti uusia koteja, sillä Helsingin maa-alasta on rakentamatta 95 prosenttia.

­– Suunnittelussa ja rakentamisessa olisi kuitenkin kiinnitettävä huomio teknisten yksityiskohtien sijaan miljööseen. Se, joka onnistuu miettimään asuntojen ympäristöä, ilmapiiriä ja kaikkia niitä tuntemuksia, joita ympäristö saa aikaan, on tämä pelin voittaja, Vaattovaara toteaa.

Kehittämishankkeiden ja täydennysrakentamisen tulee toisin sanoen palvella aidosti loppukäyttäjien tarpeita, jotta alueet pysyvät elinvoimaisina ja kukoistavina.

Täydennysrakentaminen elävöittää keskustoja

­– Kuntatalouden kannalta täydennysrakentaminen on kannattavaa. Siinä voidaan hyödyntää jo aiemmin rakennettua infrastruktuuria, kuten katuja ja palveluita, Nieminen sanoo.

Olemassa oleva infrastruktuuri helpottaa myös alueen uusien asukkaiden elämää. Liikenneyhteyksien ja palveluiden saapumista alueelle ei tarvitse odottaa, vaan peruspalvelut löytyvät heti muuttopäivänä. Ostovoiman kasvaessa palveluiden määrä lisääntyy ja alueen vetovoima kasvaa.

– Esimerkiksi alueet raideliikenteen lähellä ovat hyviä investoinnin kohteita, sillä raideliikenne ei noin vain katoa. Täydennysrakentamisen ansiosta yhä useampi pääsee asumaan lähellä hyviä yhteyksiä. Niin syntyy uusia kasvunpaikkoja, joita SRV on mukana kehittämässä, Nieminen toteaa.

Hybriditilat tuovat palvelut lähelle

Keravan keskustan kehittämishanke on hyvä esimerkki kaupungistumisesta ja liikenneyhteyksien merkityksestä.

– Keravan Karuselli -hankkeessa korostuu palveluiden helppo saavutettavuus sekä maankäytön tehostuminen. Kauppakeskuksen ylle rakennetaan asuntoja, kivijalkaan palveluita. Puhumme hybriditiloista, Nieminen kertoo.

Hybriditilalla tarkoitetaan monikäyttöistä tilaa. Samassa rakennuksessa on useita toimintoja; maan alla parkkihalli, kivijalassa palveluita ja yläkerroksissa asuntoja. Kaupunkikeskustoissa palvelut löytyvät yhä useammin lähes hissimatkan päästä, oman kodin alakerrasta.

– Hybriditilat tuovat palvelut ja ihmiset yhteen. Se on paitsi maankäytön kannalta tehokasta, myös ekologista. Kun palvelut, työpaikat ja asunnot sijaitsevat hyvien julkisten liikenneyhteyksien tai kävelymatkan päässä toisistaan, ei tarvita autoa.

Kaupungistumisen edetessä ekologiset ja maankäytön kannalta tehokkaat ratkaisut korostuvat. Hybritilojen yleistyessä palvelujen saavutettavuus paranee ja kaupunkilaisten kodinomainen tila kasvaa. Kun kahvila sijaitsee alakerrassa, se tuntuu lähes omalta olohuoneelta.