Se ihmisläheinen kaupunki

Asuminen

Se ihmisläheinen kaupunki

Yksi Vantaan kiinnostavimmista uusista alueista on Keimolanmäki. Kaupunkia kehitetään aidosti yhteistyössä asukkaiden kanssa. Ihmisläheinen ympäristö onkin yksi painava syy valita asuinpaikaksi Keimolanmäki.
– Vantaan rakentaminen sai vauhtia 2010-luvun alkupuolella mutta kasvun ja menestyksen takana on jo vuosikymmeniä jatkunut yleiskaavatyö. Sen punaisena lankana on joukkoliikenteen kehitys, Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine sanoo.
Esimerkiksi vuonna 2015 käyttöön otettu Kehärata on näkynyt kaupungin pidemmän tähtäimen suunnitelmissa jo nelisenkymmentä vuotta sitten. Suunnitelmat ovat siitä täsmentyneet mutta nykytilanne on pitkän, systemaattisen työn tulosta.
– Vantaan seitsemän aluekeskusta ovat Aviapolis, Hakunila, Kivistö, Koivukylä, Korso, Myyrmäki ja Tikkurila. Visiomme on, että aluekeskukset ovat elinvoimaisia, tiiviitä ja kaupunkimaisia, eli niistä löytyy palveluita, asuntoja, työpaikkoja, viheralueita, ravintoloita ja kahviloita sekä kaikkea muuta, mitä luonnonläheiseen, urbaaniin elämäntapaan kuuluu. Ja joukkoliikennepalvelut toimivat aluekeskusten välillä, Laine kertoo.

Keimolanmäen suosio ylitti odotukset
Keimolanmäen rakentaminen alkoi heti 2015 Kehäradan aloittaessa. Alueelle tulee noin 10–15 vuoden aikana kodit 2500 asukkaalle. Keimolanmäki on alusta asti houkutellut hyvin:
– Keimolanmäki on houkuttelevampi kuin arvasimmekaan. Suosion syitä on kuitenkin helppo luetella: Keimolanmäkeen on helppo tulla kaikkialta Suomesta, lähettyvillä on paljon työpaikkoja ja vapaa-ajan mahdollisuuksia ja alue on upeiden viheralueiden ympäröimä. Asuntojen hintataso on hyvin kohtuullinen siihen nähden, mitä investoinnillaan saa nyt ja tulevaisuudessa, Laine kertoo.
Laine kertoo, että vantaalaiset arvostavat asuinympäristössään eniten juuri viheralueita ja puistoja. Niitä myös toivotaan jatkuvasti lisää, ja kaupunkisuunnittelussa tähän pyyntöön myös vastataan.
– Aluekeskuksen omaleimaisuus ja kiinnostavuus on tärkeää. Keimolanmäessä omaleimaiseen rakentamiseen on satsattu vaikkapa aluetta reunustavassa, mutkittelevassa Käärmetalo-rakennuskokonaisuudessa, Laine sanoo.

Mistä nimi tulee?
Keimolanmäki ei rakennu tyhjän päälle. Keimolan moottoristadion oli 60- ja 70-luvuilla moottoriurheilun mekka. Sen perusti kilpa-autoilun legenda Curt Lincoln, jota muistetaan myös asuinalueella Lincolninaukion nimessä. Aika ajoi kymmenen toimintavuoden jälkeen moottoristadionin ohi ja se purettiin vähitellen, valvontatornia lukuun ottamatta.
Vantaan kaupunki luetteloi radan valvontatornin suojeltavien kohteiden joukkoon, ja se jää muistomerkiksi Keimolanmäen asuinalueelle. Torni saa kuitenkin uuden elämän. Se kunnostetaan ja siihen tehdään lasikatos. Eikä tässä vielä kaikki: tornin yhteyteen rakennetaan liiketunnistimilla aktivoituva ääniteos, joka koostuu Keimolan historian mukaisista moottoriradan äänistä.

Tulevaisuuden Vantaata visioidaan asukkaiden kanssa
Miksi Vantaalle sitten kannattaisi muuttaa juuri nyt? Laineen mukaan vantaalaisilla on taipumusta sitoutua omaan aluekeskukseensa vahvemmin kuin koko Vantaan kaupunkiin.
– Vantaalla on tunnistettu yleiseurooppalainen trendi, jossa pehmeistä asioista, kuten asukaslähtöisyydestä, tuleekin kaupunkisuunnittelutyön kovimpia juttuja. Meillä yhteistyö asukkaiden, luottamustoimien haltijoiden ja virkamiesten välillä on aina toiminut aika mutkattomasti. Se, että asukkaat ovat mukana kaupungin kehittämisessä saa aikaan sitoutumista ja on meille kaikille ehdottoman hyvä asia, Tarja Laine kertoo.
Vantaa toteutti yhdessä asukkaiden kanssa hiljattain esimerkiksi Vantaan tulevaisuuskuvat -hankkeen, jossa suunniteltiin Vantaata vuosina 2027, 2067 ja 2117. Yli 1500 henkilöä osallistui erilaisiin kyselyihin ja työpajoihin. Kun mukaan laskee vielä yritysten ja oppilaitosten kanssa tehdyn yhteistyön, tavoitettiin noin 20 000 vantaalaista.
– Kerättyä aineistoa käytetään esimerkiksi uuden valtuuston strategian pohjana. Itse haluaisin, että asukaslähtöisyys menee mahdollisimman pitkälle. Emme saa tyytyä vain kartoittamaan näkemyksiä. Asukkaiden kädenjäljen pitää myös näkyä kaupungissa ihan konkreettisesti, Laine sanoo.

3 vinkkiä Keimolanmäkeen

1 Reippaile luonnossa
Keimolanmäen asukkaat ovat bonganneet kävelyteidensä varrella peuroja ja saukonkin. Keimolassa on runsaasti kasvistoltaan tai eläimistöltään arvokkaiksi luokiteltuja alueita. Pinta-alaltaan suurimpia näistä on Isosuon luonnonsuojelualue.

2 Tutustu raiteisiin
Keimolanmäeltä on vain 800 metriä Kivistön asemalle. Kehärata vie nopeasti ja vihreästi halki Vantaan ja Helsinkiin asti.

3 Mene someen
Keimolanmäki on aktiivisesti läsnä sosiaalisessa mediassa. Seuraa alueen rakentumista ja asukkaiden kuulumisia esimerkiksi Facebook-ryhmässä.

Jaa sivu