Rakennusten ilmastovaikutusten vähentämisessä ratkaisun paikka on nyt

Vuosi 1950. Maapallolla on 2,5 miljardia ihmistä. Globaali bruttokansantuote on noin biljoona dollaria. Kulutamme energiaa 30 000 Twh. CO2 päästöt ovat alle 10 miljardia tonnia.

Vuosi 2018. Väkiluku on 7,5 miljardia. Bkt on kasvanut 80 biljoonaan dollariin. Energiankulutus on yli 150 000 Twh. CO2 päästöt ovat 40 miljardia tonnia.

Ihmiskunta on elänyt ennennäkemätöntä vaurastumisen aikaa toisen maailmansodan jälkeen. Talouskasvu on tuonut suunnattoman paljon hyvinvointia ihmiskunnalle. Osa siitä on kuitenkin hankittu vekselillä, joka alkaa erääntyä maksettavaksi.

Kaikki ne luonnonvarat, mitkä maapallo tuotti viime vuonna, me kulutimme loppuun elokuun 1. päivään mennessä. Loppuvuoden kulutimme sellaisia maapallon resursseja mitkä eivät uusiudu. Toisin sanoen meillä olisi pitänyt olla 1,7 maapalloa tuottamaan ne varat mitä käytimme. Ja kaikki kehittyneet maat tietysti kuluttivat oman osuutensa maapallon luonnonvaroista vielä paljon aikaisemmin, Suomi huhtikuun 11. päivään mennessä.

Vuosi 2050. Maapallon väkiluku on kasvanut 10 miljardiin. Globaali bkt on kivunnut 220 biljoonaan. Energiankulutus on noussut 200 000 Twh:n tasolle. Jatkuvan kasvun sijasta CO2-päästöt pitäisi päinvastoin saada laskemaan. Yhtälö tuntuu reaalimaailmassa lähes mahdottomalta. Mutta joko me maksamme omat laskumme nyt, tai lapsemme maksavat niistä vielä enemmän.

Nykyinen maapallon luonnonvarojen silmitön tuhlaaminen ja ilmaston tuhoaminen kasvihuonekaasupäästöillä on järjetöntä ja edesvastuutonta.

”Periaatteessa meidän tulisi käyttää vain sellaisia luonnonvaroja, jotka kasvavat takaisin.”

Energiantuotannossa on jollain aikavälillä siirryttävä kokonaan uusiutuviin, mikä edellyttää valtavia asenteellisia ja rakenteellisia muutoksia.

Meidän pitää muuttaa radikaalisti tapaamme toimia ja olemme globaalisti ottamassa vasta pieniä ensiaskeleita näiden valtavien haasteiden ratkaisemisessa. Tarvitsemme monia erilaisia teknologioita ja markkinoita.

Oma ammatillinen missioni on edistää vähähiilisiä ratkaisuja ja vastuullista ajattelutapaa. Olen aiemmin työskennellyt puhtaiden energiaratkaisujen puolesta energiateollisuudessa. Nykyisessä työssäni saan kehittää hiilineutraaleja ratkaisuja rakennetussa ympäristössä. Jopa 80 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupungeissa vuonna 2050. Rakennuksilla ja niiden lämmittämisellä tai jäähdyttämisellä on kasvava rooli muutoksen aikaan saamisessa.

Ei riitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan energiatehokkaaksi. Rakennusta pitää myös käyttää koko sen elinkaaren ajan mahdollisimman viisaasti. Energiakustannukset muodostavat 40 prosenttia rakennuksen ylläpitokustannuksista, ja kun rakennus on alusta asti suunniteltu koko elinkaari huomioiden, voidaan käytössä ja ylläpidossa saada aikaan merkittävää energiatehokkuutta ja kustannussäästöä.

Olemme kysyneet kiinteistöalalla toimivilta yrityksiltä, millaisia ilmastoratkaisuja he kaipaavat. Markkinat kaipaavat toimijaa, joka paitsi rakentaa energiatehokkaasti myös sitoutuu kiinteistön ylläpitoon sen elinkaaren ajalle.

Me SRV:llä olemme päättäneet yhdistää hiilineutraaliuden, energiatehokkuuden ja miellyttävät sisäolosuhteet.

Suunnittelemme hiilineutraaleja kiinteistöjä, joiden ylläpitoenergiaa tuotetaan omavaraisesti ja uusiutuvilla energianlähteillä. Rakennamme energiatehokkaita kiinteistöjä, joiden energiankäyttö ja talotekniikka on älykkäästi ohjattua ja optimoitua, jolloin voimme taata käyttäjille tasaiset ja miellyttävät sisäolosuhteet.

Vastaamme kiinteistön koko elinkaaren aikaisesta energian hankinnasta ja energiajärjestelmien ylläpidosta ja huollosta. Se, että me lupaamme huolehtia rakennuksen ylläpidosta vuosia eteenpäin, on myös lupaus siitä, että meidän rakentamamme kiinteistöt ovat laadukkaita ja kestäviä.

Yhtenä Suomen suurimmista rakennusyhtiöistä me haluamme olla edelläkävijä uusiutuvan energian ja hiilineutraalien ratkaisujen tarjoamisessa rakennusalalla. Energiatehokas ja hiilineutraali rakennus on ilmastoteko. Me haluamme tehdä ilmastotekoja. Joka päivä.

Antti Nummi
kirjoittaja on SRV:n energia- ja elinkaaripalveluiden asiakkuus- ja kehitysjohtaja

Lähteet: OECD, BP, Maailmanpankki, YK