Onnistunut ääneneristys ratkaisee toimitilojen käytettävyyden

Suunnittelupäällikkö Henri Nyroos on SRV:llä kirjaimellisesti paljon vartijana. Hän varmistaa, että rakennuskohteiden arkkitehtisuunnittelu, rakennesuunnittelu, talotekniikan suunnittelu ja äänisuunnittelu etenevät ajallaan.

Äänitekniikan asiantuntija eli akustinen suunnittelija on projektien avainhenkilö heti alusta lähtien. Hän määrittelee jo ensimmäisten rakenneluonnosten perusteella, mitä mahdollisia muutoksia rakenteisiin tehdään, jotta ne eristävät ulkopuolista melua riittävästi. Raja-arvot ja määreet viedään sen jälkeen kaikkien muiden suunnittelualojen suunnitelmiin.

– Meidän täytyi saada Pressissä suodatettua liika melu pois sisätiloista siten, että ihmiset voivat aina työskennellä mahdollisimman hyvissä olosuhteissa. Siihen tarvitsimme akustisen suunnittelijan erityisosaamista, Nyroos kiteyttää.

Usein jo asemakaava määrittää ääneneristyksen vaatimustason eli raja-arvot, jotka suunnitteilla olevan rakennuksen täytyy täyttää. Tämä tarkoittaa, että äänitasoeron tulee tietyssä paikassa ulko- ja sisäpuolella olla tietyn suuruinen. Myös Pressin rakennuslupaa varten tehtiin julkisivun ääneneristävyysselvitys.

Pressissä tilat on alusta lähtien suunniteltu muuntojoustaviksi. Julkisivurakenteet on saatu toimimaan niin hyvin, että huonejako on laajasti räätälöitävissä. Eli äänimaailma ei juurikaan määritä kerrosten tilaratkaisuja.

Ääni kulkee verissä

Arkkitehti Eija Halme-Saloa naurattaa, kun hän kertoo saaneensa kipinän äänisuunnitteluun sukurasitteena. Isä Alpo Halme on yksi alan uranuurtajista Suomessa ja laajasti tunnettu myös ulkomailla.

– Kun aiheesta puhutaan, on tärkeää erottaa äänen eristäminen ja äänen vaimennus. Edellä mainittu syntyy rakenteilla ja jälkimmäinen tiloihin valittujen materiaaliratkaisujen ja kalusteiden avulla, Halme-Salo sanoo.

Halme-Salo kertoo, että toimitilojen ääneneristystä alettiin miettiä Suomessa 1960-luvulla, jolloin tehtiin ensimmäiset avotoimistot. Määräyksiä toimistorakentamiseen tuli niinkin myöhään kuin vuonna 1985.

– Voisi sanoa, että niin kauan kuin tehtiin muurattua rakentamista, ei merkittävästi panostettu rakenteitten äänisuunnitteluun. Ongelmia syntyi vasta, kun alettiin tehdä kevyitä levyseiniä.

Käyttötarve määrittää ääneneristämisen tason

Käyttäjien vaatimukset voivat erota paljonkin toistaan. Helpointa suunnittelu on, jos uusien tilojen käyttötarkoitus on tiedossa etukäteen.

– On aina vaikeampi suunnitella sellaista toimitilaa, jonka käyttäjät eivät ole vielä selvillä. Avotila on joskus oikein hyvä vaihtoehto, kunhan se toteutetaan ammattitaidolla. Vastaavasti esimerkiksi lakiasiantoimistojen ääneneristysvaatimukset ovat huikeita. Juristit käyvät jatkuvasti luottamuksellisia keskusteluja, jolloin vaatimukset tiloille ovat aivan erilaiset, Halme-Salo kertoo.

Halme-Salon mukaan varsinaista vinkkilistaa tilojen valitsijalle ei ole. Uudistila on usein kuitenkin se helpoin ja toimivin vaihtoehto.

– Uusissa tiloissa muutoksia ei yleensä tarvitse paljoa tehdä, koska rakennuksessa on jo olemassa riittävät ääneneristävyydet seinissä, välipohjissa ja ulkovaipassa.

– Kannattaa kuitenkin aina tarkistaa, onko ääneneristys, äänenvaimennus, äänitasot, ulkomelu ja avotiloissa huoneakustiset ominaisuudet otettu huomioon, hän muistuttaa.

Vanhan rakennuksen remontointi toimistokäyttöä varten on mahdollista, mutta voi tuoda yllätyksiä.

– Jotkut toiminnot sopivat ihan hyvin vanhoihinkin rakennuksiin. On hyvä ottaa huomioon, että suojellussa rakennuksessa Museovirasto valvoo aina töitä. Niissä kohteissa mennään rakennuksen ehdoilla, Halme-Salo toteaa.

– Kantavien seinien purkaminen ja muuttaminen tulee kalliiksi. Toinen kysymys vanhoissa tiloissa on, onko rakenteissa riittävästi tilaa ääniteknisille ratkaisuille. Joskus tilojen muuntaminen tulisi niin kalliiksi, että se ei enää ole järkevää, Halme-Salo jatkaa.

Pressissä äänenvaimennus on otettu huomioon rakennusvaiheessa

Halme-Salo teki rakennuslupaa varten tarvittavat selvitykset Pressin ulkovaipasta. Tilojen tulevat käyttäjät eivät olleet vielä alkuvaiheessa tiedossa, joten pohjaratkaisu oli alussa hyvin avointa tilaa. Laskelmissa otettiin alusta lähtien huomioon jako pienempiin huoneisiin.

– Liikennemeluhan voi toimia avotilassa myös peittoäänenä. Pressissä on kuitenkin käytetty selkeästi parempia ikkunoita kuin perusratkaisu olisi vaatinut. Näin on voitu varautua siihen, että tiloja jaetaan myöhemmin pienempiin huoneisiin, ja olosuhteet pysyvät edelleen erittäin hyvinä, Halme-Salo kertoo.

Halme-Salon mukaan toimistojen pahimmat ongelmat eivät yleensä ole ääneneristämisessä vaan äänenvaimennuksessa. Haasteet tulevat huoneakustiikassa ja siihen liittyvässä vaimennuksessa.

Esimerkiksi avotoimiston kattojen tulee olla vaimennettuja, kalusteiden pitäisi olla riittävän korkeita ja tiloissa käytössä ääntä vaimentavia ja pehmentäviä tekstiilejä, jotta lopputulos on onnistunut.

Pressissä on äänenvaimennus otettu jo rakennusvaiheessa huomioon siten, että toimistokerroksissa on kattava akustoiva alakatto ja toimistotilojen lattioissa tekstiilimatot. Näin on saatu aikaan reilusti ääntä vaimentavaa huokoista pintaa. Tilojen käyttäjän on omissa kaluste- ja sisustusvalinnoissaan hyvä kääntyä osaavan suunnittelijan puoleen, jolloin  onnistunut lopputulos varmistuu.

 

 

Pressi on uudenlainen ja energiatehokas toimitila, jossa yritykset voivat suunnitella ja räätälöidä omaa toimintaansa varten parhaiten sopivan kokonaisuuden. Pressi sijaitsee logistisesti aitiopaikalla Kehäradan, Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän kupeessa, lähellä lentokenttää. Alue vetää puoleensa menestyviä yrityksiä ja se tunnetaankin tutkimukseen ja tekniseen kauppaan erikoistuneiden yritysten keskittymänä.