Miksi uutta toimitilaa?

Parhaillaankin pääkaupunkiseudulle on rakenteilla noin 85 000 m² uutta toimistotilaa (päivitetty tieto 09/2016). Toimitilaprojekteissa ei kuitenkaan ole enää kyse siitä, ettei sopivan kokoista tilaa olisi tarjolla. Miksi ihmeessä uusien neliöiden rakentaminen jatkuu?

Rakennusliikkeet eivät ryhdy hankkeeseen, ellei taustalla ole pätevä liiketoimintasuunnitelma ja markkinakysyntää. Neliöperusteisen ajattelun sijaan toimitilaprojekteissa onkin pohjimmiltaan kyse tilan soveltuvuudesta yrityksen strategiaa vastaavaksi ja henkilökunnan työhyvinvointia sekä tehokkuutta tukevaksi. Lisäksi on kyse yrityksen uudelleensijoittumisesta osaksi muuttunutta ja yhä tiivistyvää yhdyskuntarakennetta.

Joskus vanhatkin toimitilat pystytään räätälöimään näitä muuttuneita tarpeita vastaaviksi – ja hyvä niin. Erityisesti pääkaupunkiseudulla työssäkäyntialueiden muutosprosessit ovat niin voimakkaita ja nopeita, että ilman laajaa uudisrakentamista kehittyminen ei olisi mahdollista. Jotta esimerkiksi valtavissa investoinneissa vaativiin ratahankkeisiin olisi järkeä, radan ja sen asemaseutujen ympärille kehittyvään rakennuskantaan on välttämätöntä panostaa. Myös asuntorakentamisen osalta. Tavoitteena on asuin- ja työssäkäyntialueen hybridi, johon on helppo tulla ja josta on helppo poistua. Edistyksellisimmissä hankkeissa pyritään toimimaan juuri näin.

Esimerkiksi REDIn eli Helsingin Kalasatamaan rakentuvan uuden asuin- ja toimitila-alueen asuintorneihin on suunniteltu täysin uudentyyppisiä asumisen palveluita. Voidaan hyvällä syyllä puhua uudesta asumisen palvelukulttuurista. Ja aikaa säästyy: laskennallisesti voidaan puhua jopa 7 tunnin säästöstä joka viikko. Aika kertyy pienistä puroista tilaamalla vaikkapa paketit ja ruokaostokset alakerran aulapalveluun tai käyttämällä hyväksi erinomaisen helpoksi tehtyä liikkumista REDIn sisällä.

Ei ole olemassa yhtä autuaaksi tekevää toimitilamallia –edes paljon mainostettu monitilatoimisto ei sovellu kaikille. Yhä tärkeämpää on, että tilat suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Mikäli ihmiset eivät koe tilaa työtehtäviään tukevaksi, sitä ei saada hyötykäyttöön eli se maksaa varmasti liikaa ja heikentää työtehoa. Peräänkuulutankin toimitilaprojekteihin luovaa ajattelua ja rohkeita ajatuksia sekä toimenpiteitä!

Olennaista on muistaa, että työntekijät ovat oikeasti tärkein asia tilasuunnittelua käynnistettäessä. Tiedän useita toimitilahankkeita, joissa ”mitä tekisin toisin” -listan kärjessä on ajatus: hankkeen alussa olisi pitänyt kuunnella enemmän työntekijöiden mielipiteitä ja ajatuksia.

Toimitilamuutto vaatii aikaa sekä asiantuntijuutta, mutta juuri ennakkoluulottomuutta kaivataan. Hyvinvoiva työntekijä on tuottava työntekijä. Työhyvinvoinnin edellytykset olisi syytä tuntea titteliä ja toimenkuvaa paremmin. Muutos ei aina vaadi uusia tiloja vaan vanhatkin voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin tai muuntaa kartoittamalla työn erityisvaatimukset. Millainen on sinun työpaikkasi nykytila?

Teksti julkaistu alun perin Tikkurilan Viestissä 1/2016.