Länsimetron varrelle toteutetaan tuhansia uusia koteja

Asuminen

Länsimetron varrelle toteutetaan tuhansia uusia koteja

Pääkaupunkiseudun metrorataa on jatkettu Ruoholahdesta Lauttasaaren kautta Espooseen. Länsimetron ensimmäisessä vaiheessa valmistui 14 kilometriä pitkä ratalinja, joka kiemurtelee Ruoholahdesta Matinkylään kahdeksan uuden aseman kautta. SRV:n kohteita löytyy melkein jokaisen aseman läheisyydestä.

Koivusaaren kaunis merellinen metroasema on SRV:n rakentama. Kun metro kaartaa Koivusaaresta meren alta Keilaniemeen, urakoidaan aseman vieressä SRV:n työmaalla Kehä I:stä kulkemaan tunnelin sisään. Kun vilkkaan kehätien päälle on saatu rauhaisa puisto, SRV:n tavoitteena on päästä toteuttamaan puiston läheisyyteen Espoon korkeimmat tornitalot. Tapiolassa puolestaan uudistetaan koko keskustaa, ja Espoon Niittykummussa metroaseman yläpuolella kohoaa kauppakeskus ja kerrostaloja.

”Koivusaaren metroasemalla ja Tapiolan keskustassa SRV on toiminut projektinjohtourakoitsijana, mutta todella moni Länsimetron varrella oleva kohde on SRV:n oman hankekehityksen helmi”, kertoo johtaja Jouko Pöyhönen hankekehityksestä.

”Mietimme hankekehityksessä koko ajan, miten kaupungit ja niiden infrastruktuuri kehittyvät. Seuraamme EU-tason päätöksiä, satamapäätöksiä, maakuntakaavoja sekä kaupunkien yleiskaavoja. Tämän lisäksi mietimme koko ajan, miten kaupungit ulkomailla kehittyvät, sekä tietysti sitä, mitä ihmiset kodeiltaan tulevaisuudessa haluavat. Pystymme siis ennakoimaan hyvin, mihin suuntaan pääkaupunkiseutu kasvaa”, Pöyhönen kertoo.

Hankekehityksen tekemä pohjatyö näkyy tällä hetkellä hyvin konkreettisesti Länsimetron varrella. Pöyhösen mukaan Länsimetron kohteita ryhdyttiin hankkimaan yli kymmenen vuotta sitten. Käytännössä tämä tarkoitti esimerkiksi sopivien tonttien etsimistä ja ostamista, suunnitteluvarauksien tekemistä ja kehittä- miskilpailuihin osallistumista.

”Kaitaalla selvitimme, kuka omistaa tulevan metroaseman lähellä olevat maat. Tämän jälkeen neuvottelimme Espoon seurakunnan kanssa heidän alueellaan olevien maiden kehittämisestä. Kivenlahdessa taas osallistuimme alueen kehittämiskilpailuun idealla, joka eheytti kaupunginosan yhdyskuntarakennetta. Niittykummussa kerä- simme suunnitelmamme avulla yhteen joukon sijoittajia. Heidän kanssaan teimme kaupungille ehdotuksen kauppakeskuksen ja uusien talojen rakentamisesta, jotta kaupunki pystyi rakentamaan metroaseman jo Länsimetron ensimmäisessä vaiheessa”, Pöyhönen kertoo.

Salapoliisin vaistolla eteenpäin

SRV:n hankekehityksessä työskentelee joukko eri osa-alueiden ammattilaisia. Yksi on työskennellyt arkkitehtinä, toinen kaupungin kaavoitusasioiden parissa, kolmas sijoitusyhtiössä. Hankekehityksen ammattilaiset yhdistävät maanhankinnan, suunnittelun, rahoituksen ja asiakkaiden tuntemuksen. Alan ammattilaiseksi ei opita koulussa, vaan kokemuksen kautta, vuosien varrella.

”Nykyään tietoa on saatavissa hyvin digitaalisessa muodossa. Karttoja ja suunnitelmia pääsee tutkimaan helposti näytöllä, mutta mikään ei edelleenkään voita sitä, että ajelee autolla tarpeeksi ympäriinsä ja tutustuu rakennuksiin ja tontteihin mahdollisimman läheltä”, Pöyhönen korostaa.

Pöyhönen, kuten muutkin hankekehityksessä työskentelevät, tuntevat pääkaupunkiseudun liikenneväylät ja rakennukset kuin omat taskunsa. Mutta sen lisäksi hankekehityksessä tunnetaan myös muiden maiden suuret kaupungit, joiden kehitystä seurataan tarkasti.

”Melkein vääjäämättä moni suurkaupungeissa tehty muutos tapahtuu myös Suomessa”, Pöyhönen sanoo. Yksi tällainen esimerkki löytyy Englannista. Lontoossa alettiin jo 1970-luvun lopulla muuttamaan kaupungin vanhoja telakka-alueita asuinkäyttöön. Esimerkiksi Canary Wharfissa asuntoja on rakennettu 1980-luvun alusta alkaen entiselle satamaalueelle. Helsingissä tehtiin samanlainen päätös, kun 1990-luvulla kaupungin uusi satama päätettiin perustaa Vuosaareen. Tämä vapautti Kalasataman ja Jätkäsaaren alueet uuteen käyttöön. Loppu onkin historiaa, sillä nyt SRV:n nosturit kurottavat korkeuksiin, kun Kalasatamaan rakennetaan kauppakeskusta ja maan korkeimpia tornitaloja.

Entä minne kaupunki kasvaa tulevaisuudessa? Sitä Pöyhönen ei kerro. Kyseessä on miljoonien arvoinen ammattisalaisuus.

Juttu on alunperin julkaistu vuoden 2016 vuosikertomuksessa.