“Koronatartuntoja vastaan yhteistyöllä ja tehostetuilla toimilla”

Taukoja on porrastettu, siivousta tehostettu, etäisyyksiä varmistettu. Maskeja ryhdyttiin työmaillamme käyttämään jo viime syksystä lähtien, kun Uudenmaan koronakoordinaatioryhmä niitä suositteli lähityöpaikoille. Poikkeusajan arjenhallintaa on sävyttänyt jatkuva oppiminen ja muutokset on nopeasti viety osaksi toimintaa. Rakennusalalla on jo pitkät perinteet suojainten käytöstä ja työympäristön turvallisuuden varmistamisesta. Ja jokaisen tavoitteena on tietenkin terveellinen ja turvallinen työpaikka.

Valtakunnalliseen koronatilanteeseen nähden työmaillamme koronatartuntoja on ollut maltillinen määrä. Työmaat ovat pysyneet toiminnassa koronaepidemiasta huolimatta läpi korona-ajan. Työnjohtomme ja kumppaneidemme työntekijät ovat päivittäin tärkeässä roolissa estämässä viruksen leviämistä. Rakennusala on yleisesti kuitenkin noussut korostetusti esille viime aikoina. Helsinki GSE:n raportti osoittaa, että suhteellisesti mitattuna ammattikunnista juuri rakennusalan työntekijöitä löytyy koronatartuntojen kärjessä.

Käynnissä on koronatorjunnan tehoviikot

Valitettavasti viime viikot ovat näyttäneet yhteiskunnan koronantorjunnan osalta jälleen huolestuttavilta, ja uusia rajoitteita on julkistettu. Myös rakennusalalla on nyt entistäkin tärkeämpää pitää tiukasti huolta koronaviruksen ehkäisystä. Riskiarviotarkastelun myötä olemme käynnistäneet työmaillamme koronantorjunnan tehoviikot, jolloin parannamme koronatietoutta työmailla ja kiinnitämme entistä enemmän huomiota ohjeiden noudattamisen valvontaan.

Esimerkiksi puutteellisesta maskinkäytöstä voidaan ensimmäiseksi antaa kirjallinen ilmoitus, joka kirjataan verkostorekisteriin. Toistuvasta puutteesta voidaan jo poistaa työmaalta. Tarvittaessa rikkeen jatkuessa voidaan myös määrätä urakkaohjelman mukaisesti työnantajille suunnattu sopimussakko työsuojelurikkomuksista. Sakko koskettaa urakoitsijaa, ei koskaan työntekijää. Vastuu yhteisestä turvallisuudesta on kuitenkin myös yksilöllä – näytämme kaikki toisillemme esimerkkiä niin hyvässä kuin pahassa, ja meitä jokaista koskettavat samat säännöt.

Mutta mistä löytää vielä se tsemppi tähän viimeinen koitokseen? Meistä moni – itseni mukaan lukien – taistelee oman jaksamisen kanssa. Tähän kiinnitetäänkin jatkossa enemmän huomiota työmailla, kun psykososiaaliset kuormitustekijät ovat tämän vuoden sisäisessä auditoinnissa keskeinen arvioitava asia. Tällainen pulssin testaaminen antaa osviittaa siitä, millä tasolla työmaahenkilöstön yleinen jaksaminen menee. Mutta meistä jokainen voi tuoda tähän myös oman panoksensa. Kun seuraavan kerran näet työkaverisi – ruudun välityksellä tai livenä, kysy mitä hänelle kuuluu. Miten sulla menee? Kuuntele vastaus ja ole läsnä. Kyllä tästä selvitään!

Aleksi Auer,
Turvallisuuspäällikkö