Kesko uudistaa työelämää Kalasataman K-Kampukselta käsin

Toimitilat

Kesko uudistaa työelämää Kalasataman K-Kampukselta käsin

Kalasatama houkuttaa keskeisen sijaintinsa takia myös yrityselämää. K-ryhmän uusi päätoimipaikka on nyt Kalasatamassa. K-Kampus symboloi Keskon strategiauudistusta.

Kalasataman toistaiseksi suurin kertamuutto nähtiin kesäkuussa, kun 1800 keskolaista muutti kahdeksasta eri toimipisteestä Työpajankadulle, aivan kauppakeskus REDIn naapuriin. K-Kampuksesta löytyy nyt ensimmäistä kertaa saman katon alta työntekijöitä kaikilta kolmelta K-ryhmän päätoimialalta: päivittäistavarakauppa, autokauppa sekä rakentamisen ja talotekniikan kauppa.

Seitsemässä kerroksessa on yhteensä 37 000 neliötä. Kampukselta löytyvät muun muassa kuntosali, työterveysasema, omalla rampilla varustettu 300 pyörän parkki sekä maanalainen parkkihalli. Viidessä kerroksessa on monitoimitilaa, joka soveltuu monenlaiseen työskentelyyn.

Jo sisääntuloaula tekee vierailijaan vaikutuksen: korkeaa ja valoisaa tilaa sekä portaita, joille voi istua pitämään vaikkapa palaveria. Näkymä voisi olla kulttuurikeskuksesta. Aulan lasiseinän takaa näkyvä Tuotekehityskeittiö kuitenkin muistuttaa, missä ollaan – paljon maantieteellistä matkaa kauempana Katajanokalle lähes 80 vuotta sitten valmistuneesta vanhasta Keskon pääkonttorista.

Kalasatama valikoitui useista vaihtoehdoista

Hanna Laavainen vastaa Keskolla työympäristön kehittämisestä, muun muassa Kampuksen tilojen toimivuudesta ja työn tekemisen muutoksesta. Hän jos joku tuntee Keskon uudet tilat läpikotaisin oltuaan mukana projektiryhmässä alusta alkaen.

– K-Kampus alkoi rakennushankkeena. Sopivia alueita kartoitettiin ensin noin 1,5 vuotta. Valinnan tärkeimmät kriteerit olivat strategian mukaisesti aiempaa yhtenäisempi K-ryhmä ja tavoite saada suurin osa pääkaupunkiseudun työntekijöistä saman katon alle sekä hyvä saavutettavuus ja julkiset liikenneyhteydet. Lisäksi viereen valmistuvaan kauppakeskukseen oli tulossa monipuolisia palveluita. Kalasatama on kehittyvä kaupunkialue ja me olemme täällä mukana tekemässä uudistuvaa Helsinkiä, Laavainen kertoo.

Hänen mukaansa yhteistyötä tehtiin myös HSL:n kanssa, koska oli tiedossa mistä päin julkisen liikenteen käyttäjävirrat kampukselle tulevat. Sujuvat yhteydet haluttiin varmistaa etukäteen.

Tiloja on kaikkiin tarpeisiin

Laavaisen tiimi vastaa siitä, että Kampuksella toteutuvat modernin työn vaateet eli toimivien työtilojen ja ketterän työn tekemisen onnistuminen.
– Olemme lanseeranneet täällä K Workin, joka on uusi ja kehittyvä tapa toimia ja luoda uudenlaisia työntekemisen malleja ja prosesseja. Muutos on käytännössä todella iso, koska aiemmissa toimipisteissä oli hyvin vähän, jos ollenkaan yhteisen tekemisen tiloja.

Keskolla tutkittiin etukäteen tilatarve jokaisen yksikön osalta. Tuloksena kampuksella on 1250 varsinaista työpistettä, mutta yhteensä 3000 työntekemisen paikkaa. Omia työhuoneita ei enää ole, mutta työkerrokset on jaettu kotikatuihin ja kolmeen äänivyöhykkeeseen: keskusteleva, keskittynyt ja hiljainen alue. Työvälineet säilyvät jokaisella kätevästi omassa lokerossa.

Eri tavoin varusteltujen neuvotteluhuoneiden lisäksi on pikaisiin neuvottelutarpeisiin ja luottamuksellisiin keskusteluihin tarkoitettuja vetäytymistiloja. Projektityötilat ja koulutustilat on suunniteltu ja varattavissa ko. käyttöä varten.

Henkilöstö osallistettiin mukaan suunnitteluun

Hankkeen muutosjohtamiseen ja -viestintään panostettiin alusta lähtien paljon, mikä on edesauttanut projektin onnistumista. Myös Keskolla henkilöstöä huolettivat perinteiset kysymykset, kuten muutto monitoimitilaan, työmatkan sujuvuus ja parkkipaikka.

– Mukana suunnittelussa on ollut aktiivisesti noin 200 työntekijää. He jakaantuivat asiantuntijaryhmiin, joilla oli eri osa-alueita pohdittavana. Mahdollisuutta osallistua työarjen kehittämiseen on kiitetty ja pidetty piristävänä lisänä normaalityöhön, Laavainen vahvistaa.

Työryhmien pohdinnan tulosta ovat muun muassa kerroksissa sijaitsevien työkahviloiden toiminnallisuudet, henkilöstöravintolan vieressä oleva eväskeittiö sekä pyöräparkki huoltomahdollisuuksineen. Vastuullisuus ja kierrättäminen ovat osa Kampuksen arkipäivää, tiloista löytyy kierrätyskampanjoita varten mm. vaaterekkejä.

Muuttajia oli vastassa flyygelin soitto

Touko-kesäkuussa saatiin 1800 henkilöä muutettua Kalasatamaan aikataulussa ja sisäisen kyselyn mukaan myös kiitettävän sujuvasti. Miten tässä onnistuttiin? Hanna Laavaisen mukaan tärkeintä on kertoa koko ajan avoimesti, miten hanke etenee.

– Kaikki alkoi jo paljon ennen muuttopäivää, kun henkilöstö sai tulla rakennuksille tutustumaan vielä keskeneräisiin tiloihin. Kaikille järjestettiin muuttoinfoja ja jokaiseen toimipisteeseen nimettiin hyvissä ajoin oma muuttovastaava, joka kokosi työryhmän ja vastasi muutosta. Panostimme myös itse päivään, aulassa pidettiin kick-off, muuttajia varten oli pop up -neuvontapisteitä ja taustalla tunnelmaa loi elävä flyygelimusiikki.

Uusiin tiloihin totuttelu jatkuu vielä lähikuukaudet. Henkilöstön kaikkiin kysymyksiin vastaa käyttäjäpalvelupiste, joka on kehitetty palvelumuotoilun keinoin.

– Täällä luodaan uudenlaista työntekemisen tapaa. K-Kampuksella kukaan ei vietä koko työaikaansa samassa huoneessa, vaan ihmiset liikkuvat ja tapaavat uusia kollegoita. Yhdessä olemme luoneet paikan erilaisille kohtaamisille.

 

K-Kampuksen on rakennuttanut Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ja kohteen päätoteuttaja oli Haahtela-rakennuttaminen Oy.

SRV rakentaa Kalasataman torneja, joista yksi, Horisontti, on suunniteltu toimistotorniksi.

Tutustu tästä Kalasataman Horisonttiin.

Tutustu tästä Loistoon.

Jaa sivu