Kerava ja Aleksinkaarre – paljon enemmän kuin odotit

Keravan Aleksinkaarre edustaa uudenlaista asumista pääkaupunkiseudun ympäristökunnissa – hyvää asumisen laatua kaikilla mittareilla. Liikenneyhteydet, kulttuuritarjonta, harrastusmahdollisuudet ja kaupan palvelut ovat tietenkin listan kärjessä, mutta sinne kannattaa nostaa myös se, että paikkakunnalla on paljon omaleimaista taustaa ja perinteitä – oikeastaan oma sielu.

Kerava ei ole mikään uinuva pikkukaupunki, vaan kiinteä osa Keski-Uuttamaata ja yllättää rentoudellaan. Keskiuusmaalaiset puhuvat ikuisuuskysymyksenä kuntien yhdistämisestä, ja vaikka se ei tapahdu, niin ihmiset elävät kuin rajoja ei olisi. Keravan asukkaat käyttävät sujuvasti niin Tuusulan, Järvenpään kuin Sipoonkin palveluita. Ja samalla tavalla muutkin tekevät.

Alue on yhtenäinen kulttuuriseutu, joka on muotoutunut keskiaikaisen Sipoon ja vähän nuoremman Tuusulan pitäjistä. Kerava alkoi irtaantua emopitäjästään Tuusulasta, kun siitä tuli kauppala vuonna 1923. Tämä itsenäistyminen johtui rautatien merkityksen kasvusta – Tuusula ei halunnut investoida kasvavaan kylään, vaan sen oli luotava oma tulevaisuutensa itse. Ja hyvin se on pärjännytkin.
Vanhimmat merkit asutuksesta Keravalla ovat 9000 vuotta vanhoja kalastusyhdyskuntien paikkoja. Keravan kallioilla lainehti tuolloin jääkauden jälkeisen Ancylus-järven ranta. Sattuvasti sen jälkiä näkyy muun muassa Keravan museon pihassa.

Moderni verkostokaupunki

Tänä päivänä kaupunkia leimaavat yhtä paljon viihtyisät pientaloalueet kuin moderni keskusta-asuminen sekä logistisen sijainnin houkuttelemat kansainvälisten ja kotimaisten yritysten pääkonttorit ja tuotantolaitokset. Keravalla on asukkaita noin 30 000, siis vajaa kolmasosa Keski-Uudenmaan väestöstä.

Kaupungin keskusta on kokonaisuudessaan kävelymatkan säteellä Keravan asemalta. Ja kävelymatka tarkoittaa sellaista hilpaisua, jonka voi joka aamu töihin mennessään astella vaikka läppäri olalla. Keskustassa asukkaat arvostavat muun muassa kilometrin mittaista Kauppakaaren kävelykatua, jonka varrella myös Aleksinkaarteen kiinteistö sijaitsee.

Rauhallinen ympäristö luo puitteet vaativaankin tekemiseen

Aleksinkaarteen nimessä vaikuttaa Aleksis Kiven tie, joka ulottuu kaupungin keskustasta länteen lähelle Tuusulan rajaa. Kivi mielletään Tuusulan ja Nurmijärven kasvatiksi, mutta kadun nimi on aivan paikallaan. Aleksinkaarteen ovelta on alle kymmenen kilometriä Aleksis Kiven kuolinmökin maisemiin Tuusulanjärvelle. Samaan tapaan kansallissäveltäjä Jean Sibelius yhdistetään Järvenpäähän, mutta on aiheellista huomata, että ensimmäisen sinfoniansa hän viimeisteli asuessaan Keravalla 1898–1902.

2010-luvulla kulttuuri koskettaa jossakin muodossa kaikkia. Keravalaiset ja naapurikuntien väki ovat kuin kotonaan koko alueella. Konserttisalit, golfkentät, hiihtoladut, nähtävyydet ja arjen palvelut haetaan sieltä missä ne sopivimmin sijaitsevat.

Mittava osa Etelä-Suomen työ- ja opiskelupaikoista on ulottuvillasi Keravalta käsin. Maamme tiheimpien liikenneyhteyksien johdosta pääkaupunkiseudun, lentokentän alueen, Järvenpään, Mäntsälän ja Lahden suuntiin pyyhältää päivittäin iso joukko keravalaisia. Liikenne pääväylillä soljuu yleensä varsin mallikkaasti, sillä moderni joustava työskentely antaa mahdollisuuden, Sibeliuksen tapaan, tehdä silloin tällöin etätyötä kotoa käsin. Ja Keravalla siinä viihtyy.

3 Vinkkiä Keravasta

1 Syty liikuntaan
Keravalta löydät mittavan kirjon talvi- ja kesäurheilun harrastuspaikkoja. Huipputärppejä ovat Kalevan urheilupuisto, Keinukallion hiihto- ja lenkkeilymaastot, Tuusulanjärven luistelurata pakkaskaudella sekä nippa nappa Sipoon puolella sijaitsevat Talman golfkentät ja ratsastustilat.

2 Ihmiset ihmisinä
Vaikka pikkukaupunkilaisista iso osa käy töissä metropolialueella tai lentää Helsinki-Vantaan kautta maailmalle, kotonaan he ovat välittömiä ja aitoja.

3 Tehokas liikenne
Keravan Aleksinkaarteesta ehtii puolessa tunnissa Helsinkiin ja kolmessa vartissa Lahteen.