Energiatehokkaassa kerrostalossa kodin lämmöstä nautitaan paukkupakkasillakin

Kotitalouksien hiilijalanjäljestä suurin osa eli yli kolmannes muodostuu asumisesta, josta päästöjä aiheutuu eniten kodin ja veden lämmityksestä. Ekologisuutta arvostavalle koti uudesta kerrostalosta on hyvä valinta, sillä ne ovat energiatehokkaita ja tiiviitä, jolloin lämmityksen osuus jää huomattavasti pienemmäksi kuin vanhemmissa taloissa. Suomen yleisin lämmitysmuoto on kaukolämpö, ja se valitaan usein myös uusiin kerrostaloihin.

– Kun rakennetaan tiheästi asutuille alueille, on järkevää hyödyntää jo olemassa olevaa infrastruktuuria ja kaukolämpöverkkoa, kertoo Motiva Oy:n energiatehokkuuden johtava asiantuntija Harri Heinaro.

Kaukolämmön ekologisuus riippuu pitkälti siitä, millaisessa voimalaitoksessa lämpö tuotetaan ja mitä polttoainetta sen tuottamiseen käytetään. Tällä hetkellä yhteistuotantolaitoksissa lämpöä ja sähköä syntyy tehokkaasti ja erittäin hyvällä hyötysuhteella. Tulevaisuudessa kaukolämmöstä tulee entistä ekologisempaa, kun fossiilisista polttoaineista luovutaan ja hyödynnetään yhä enemmän uusiutuvia energialähteitä.

Maltillinen, mutta miellyttävä lämpötila

Sekä asukkaiden että ympäristön kannalta järkevin sisälämpötila kotona on 20–22 astetta. Se on optimaalinen lämpötila sekä energiankulutuksen että sisäilman laadun näkökulmasta.

– Suomessa asunnot ovat ennemmin ylilämmitettyjä kuin kylmiä ja viileitä, arvioi Sitran Kestävä arki -projektin asiantuntija Lotta Toivonen.

Jos talossa ei ole automaattista lämmönsäätöjärjestelmää, voi asukas säätää oman asuntonsa lämpötilaa lämmityskauden aikana pattereiden termostaatilla. Lotta Toivonen kehottaa seuraamaan lämpömittareilla eri huoneiden lämpötilaa ja ilmoittamaan liian kylmästä tai kuumasta ilmasta isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle.

Kerrostaloissa ongelmaksi voivat muodostua asuntojen väliset lämpötilaerot – jossain asunnossa hytistään sormet kohmeessa, kun taas naapuri hikoilee jo pelkässä t-paidassa. Syy löytyy SRV:n talotekniikkajohtaja Timo Kekkosen mukaan yleensä lämmitysjärjestelmässä olevasta ilmasta. Kun pattereihin kertyy ilmaa, vesi ei pääse kiertämään ja patterit jäävät kylmiksi. Tämä on tyypillistä erityisesti kerrostalojen ylimmissä kerroksissa. Vaihtoehtoisesti epätasainen lämmitysvirtaama talon sisällä voi johtua perussäädöistä ja tasapainotuksesta.

– Kun verkosto on ilmattu, säädetty ja tasapainotettu hyvin, huoneistojen välinen lämpötilaero pysyy noin 1–2 asteessa, Timo Kekkonen kertoo.

Häviö minimiin ja lämpö talteen

Tiivis ja hyvin eristetty talo ei päästä kovillakaan pakkasilla lämpöä karkaamaan ulos harakoille, jolloin myös lämmityksen ja energiakulutuksen tarve vähenee. Tässä suhteessa rakentamisessa on kehitytty hurjasti, mikä näkyy muun muassa u-arvojen eli lämmönläpäisykertoimien kehityksessä.

– Mitä pienemmäksi arvo saadaan, sitä paremmin lämpö pysyy sisällä. Esimerkiksi ulkoseinien u-arvot ovat ottaneet valtavan harppauksen neljässäkymmenessä vuodessa. Vuonna 1969 se oli 0,81 ja nyt vain 0,17, Timo Kekkonen kertoo.

Ilmanlaadusta huolehtii koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, joka on lämmön talteenoton ansiosta myös erittäin energiatehokas. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asunnoista poistuvalla ilmalla esilämmitetään ulkoa tuleva raikas ilma. Näin poistoilmassa oleva lämpö saadaan hyödynnettyä ja esimerkiksi kaukolämmöllä lämmitettävän tuloilman lämmitystarve vähenee.

– Nykyisten ilmanvaihtokoneiden lämmön talteenotto on erittäin tehokasta. Laitteilla saadaan kerättyä talteen jopa yli 70 prosenttia poistoilman sisältämästä lämmöstä, kertoo Harri Heinaro.

Ekologisempi arki kodin fiksulla sijainnilla ja tehokkailla neliöillä

Vaikka kerrostalojen asukkailla on rajoitetut mahdollisuudet vaikuttaa siihen, miten kaukolämpö tuotetaan, on hiilijalanjäljen pienentämiseen olemassa useita keinoja. Niistä kaksi merkittävintä ovat asunnon neliöiden määrä sekä asunnon sijainti.

– Aivan ensimmäisenä kannattaa miettiä, minkä kokoinen asunto on riittävä senhetkiseen tarpeeseen. Mitä isompi asunto, sitä enemmän energiaa tarvitaan sen lämmittämiseen, Lotta Toivonen opastaa.

Suunnittelulla pienetkin neliöt saadaan valjastettua tehokkaasti käyttöön, jolloin lämmitykseen ei kulu tarpeetonta energiaa.

Uusia kerrostaloja rakennetaan usein palveluiden ja hyvien julkisten liikenneyhteyksien lähelle, mikä vaikuttaa olennaisesti liikkumisen tarpeisiin. Kun matka taittuu helposti pyörällä, kävellen tai bussilla, vähenevät arjen liikkumisesta aiheutuvat päästöt huomattavasti.

Testaa Elämäntapatestillä (https://elamantapatesti.sitra.fi/) oma hiilijalanjälkesi!