Rahoitus ja taloudellinen asema

Rahoitus ja taloudellinen asema

Yhtiö sopi ja toteutti helmikuussa yhdessä luottolimiitin myöntäneiden pankkien kanssa 100 miljoonan euron luottolimiitin korvaamisen kahdella erillisellä, 60 miljoonan euron ja 40 miljoonan euron suuruisella luottolimiitillä. Yhtiön käytössä oleva 60 miljoonan euron luottolimiitti korvautui uudella saman suuruisella luottolimiitillä, josta 20 miljoonaa euroa lyhennetään tammikuussa 2021 ja loput 40 miljoonaa euroa maksetaan takaisin tammikuussa 2022. 40 miljoonan euron valmiuslimiittiä käytetään tulevien rakennushankkeiden rahoittamiseen ja sen eräpäivä on tammikuussa 2022 tai muu erillisille rakennuskohteille sovittu takaisinmaksuaika. Yhtiöllä oli 31.12.2019 yhteensä 18,5 miljoonaa euroa maksuvalmiusluottojärjestelyn piirissä nostettuja yritystodistuksia, jotka kaikki maksettiin katsauskauden aikana takaisin.

Katsauskauden jälkeen 17. huhtikuuta yhtiö sopi syndikaattipankkien kanssa yllämainitun 20 miljoonan euron lyhennysaikataulun muutoksen siten, että 5 miljoonaa euroa lyhennetään alkuperäisen suunnitelman mukaan tammikuussa 2021 ja 15 miljoonaa euroa vasta joulukuussa 2021. Samassa yhteydessä yhtiö sopi valmisluottosopimuksiin sisältyvän minimikäyttökatetasojen puolittamisesta varotoimenpiteenä koronaviruksen mahdollisesti aiheuttamiin kateheikennyksiin.

Osana tervehdyttämisohjelmaansa yhtiö julkisti 6.2.2020 uusia toimenpiteitä. Yhtiö ilmoitti lykkäävänsä hybridijoukkovelkakirjojen koronmaksua sekä liikkeeseen laskettujen hybridijoukkovelkakirjojen pääoman maksua ja yhtiön tarjoavan hybridijoukkovelkakirjojen muuntamista uusiksi osakkeiksi. Varsinainen yhtiökokous antoi maaliskuussa valtuutuksen nykyisten hybridilainojen konvertoinnille omaksi pääomaksi sekä erillisen, noin 50 miljoonan euron suuruisen, osakeannin järjestämiselle. Yhtiö on saanut sitoumukset yhteensä 51 miljoonan euron arvosta omistavien hybridihaltijoiden aikomuksesta osallistua hybridien konvertointiin omaksi pääomaksi sekä 40 miljoonan euron ennakkositoumukset osallistua erilliseen osakeantiin.

Yhtiö nosti maaliskuun lopussa osakeyhtiölain 12 luvun mukaisen 9 miljoonan euron suuruisen pääomalainan, jonka tarkoituksena on jo ennen SRV:n 6.2.2020 tiedottamaa suunniteltua merkintäetuoikeusantia vahvistaa SRV:n pääomarakennetta ja pyrkiä turvaamaan SRV:n rahoitussopimusten kovenanttiehtojen noudattaminen vallitsevassa epävarmassa taloudellisessa tilanteessa poikkeusolojen aikana. Lainan merkitsijät olivat OP-Henkivakuutus Oy, Pohjola Vakuutus Oy sekä Pontos Oy:n tytäryhtiö AS Pontos Baltic, jotka voivat maksaa SRV:n 6.2.2020 tiedottaman suunnitellun merkintäetuoikeusannin yhteydessä maksettavan uuden osakkeen merkintähinnan kuittaamalla pääomalainan pääomaa suunnitellussa merkintäetuoikeusannissa. Nostetun pääomalainan määrällä lyhennettiin 60 milj. euron luottolimiittiä, joka on uudelleen nostettavissa sen jälkeen, kun merkintäetuoikeusanti on toteutunut.

SRV:n rahoitussopimuksissa taloudellisina kovenantteina ovat omavaraisuusaste, nettovelkaantumisaste, minimikäyttökate, minimikassa ja koronmaksukyky sekä eräitä muita rajoitteita. Koronmaksukyvyllä tarkoitetaan konsernin käyttökatteen (EBITDA) suhdetta konsernin nettorahoituskuluihin. Koronmaksukyky-kovenantti testataan vain mahdollisen uuden velkarahoituksen nostohetkellä: se ei estä olemassa olevien lainojen ja muiden rahoituslähteiden uudelleenrahoitusta.

Rahoitussopimusten kovenanttitasot määräytyvät kunkin lainasopimuksen allekirjoitushetkellä voimassaolleiden laskentaperiaatteiden perusteella. Siten IFRS 16 -standardilla ei ollut vaikutusta nykyisten lainasopimusten kovenanttien laskentaan. Perustajaurakointikohteiden osatuloutusperiaatteen mukainen tuloutus ja pääomalainojen sisällyttäminen omaan pääomaan huomioidaan omavaraisuusaste-kovenantin laskennassa. Lisäksi lainasopimuksissa on joitakin muita poikkeuksia kovenanttien perinteisiin laskentatapoihin, joista tehdään selkoa osavuosikatsauksen liitetiedoissa.

Yhtiö sopi uusien 60 miljoonan euron ja 40 miljoonan euron luottolimiitin myöntäneiden syndikaattipankkien kanssa luottoihin liittyvien lainakovenattien järjestelystä, jonka aikana niitä ei testata kaikilta osin kuin vasta 30.6.2020. Siltä osin kuin lainakovenantteja testattiin 31.3.2020, kaikkien lainasopimusten kovenanttitasot täyttyivät 31.3.2020.

Korollinen nettovelka oli katsauskauden lopussa 400,4 (490,8) miljoonaa euroa. Korollinen nettovelka aleni vertailukauteen verrattuna 90,4 miljoonaa euroa. Ilman IFRS 16:n vaikutusta korollinen nettovelka oli 254,1 laskien 63,2 miljoonaa euroa suhteessa vertailukauteen. Yhtiölainojen osuus korollisesta velasta on 64,9 (77,1) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli -17,3 (-20,4) miljoonaa euroa ja investointien rahavirta 36,9 (-9,4) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan negatiivinen kassavirta johtui lähinnä siitä, että katsauskaudella ei valmistunut lainkaan perustajaurakointikohteita ja rakenteilla olevien kohteiden rakentaminen eteni suunnitellusti. Liiketoiminnan kassavirtaan vaikutti myös se, että yhtiön laskemien joukkovelkakirjalainojen vuosittainen koronmaksu tapahtui myös ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Investointien kassavirtaan vaikuttivat positiivisesti REDIn ja Tampereen Kansi ja Areena –hankkeen omistuksien myynnit.

Nettorahoituskulut vuoden alusta olivat -11,1 (-3,6) miljoonaa euroa. Nettorahoituskuluja kasvatti kymmenvuotisen korkojohdannaisen -0,8 miljoonaa euron tulosvaikutus (-2,0), johon sisältyi markkina-arvonmuutos ja maksetut korkokulut. Korkotason noustessa nykytasosta korkojohdannaisesta kirjautuu tuloslaskelmaan positiivista käyvän arvon muutosta ja päinvastoin. Korkokuluja aktivoitiin IAS 23 -standardin mukaisesti vuoden alusta 0,2 (0,2) miljoonaa euroa. Valuuttakurssitappiot rahoituskuluissa olivat -6,5 (2,9) miljoonaa euroa. IFRS 16:n vaikutus rahoituskuluihin oli -1,5 milj. euroa.

SRV:n sijoitussitoumukset olivat maaliskuun lopussa 33,5 (58,0) miljoonaa euroa. Sijoitussitoumukset koostuvat lähinnä sitoumuksesta Fennovoiman Hanhikivi-1-ydinprojektiin ja Tampereen Kansi ja Areena -projektiin.

SRV altistuu sen venäläisten tytäryhtiöiden kautta ruplan kurssivaihteluille. Katsauskauden laajaan tulokseen ja omaan pääomaan vaikuttanut muuntoerojen muutos oli -14,3 miljoonaa euroa (7,6) johtuen Venäjän ruplan heikentymisestä. Konsernin rahoituseriin kirjattujen -6,5 (2,9) miljoonan euron valuuttakurssitappioiden lisäksi osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta -rivi sisältää ruplan muutoksesta johtuvia ei-kassavaikutteisia valuuttakurssitappioita -6,3 miljoonaa euroa (4,7), jotka johtuvat pääosin valuuttamääräisten lainojen muuttamisesta rupliksi. Kurssitappiota pienensi ruplan suojauksesta aiheutunut 5,8 (-1,9) miljoonan euron tulosvaikutus. Kokonaisvaikutus omaan pääomaan oli -21,3 milj. euroa.

Osakeanneista johtuen yhtiön taseaseman, likviditeetin ja taloudellisen tilanteen odotetaan paranevan merkittävästi toisen vuosineljänneksen loppuun mennessä. Tällöin yhtiön omavaraisuusaste (ilman IFRS 16 vaikutusta) paranee nykyisestä arviolta yli 30-33 %:n tasolle ja velkaisuusaste (ilman IFRS 16 vaikutusta) arviolta tasolle 70–85 %. Vuositilinpäätöksessä annettua ennustetta omavaraisuusasteesta on päivitetty johtuen ruplan kurssin muutoksesta ja toisaalta johtuen muutoksista korollisen velan takaisinmaksuaikataulusuunnitelmissa. Kassavirtaennustetta on puolestaan päivitetty 85-95 miljoonaan euroon huomioiden, että merkintäetuoikeusanti merkittäisiin vain saatujen merkintäsitoumusten suuruisena (40 miljoonaa euroa).

Osavuosikatsaus  1-3/2020, 29.4.2020