Rahoitus ja taloudellinen asema

Rahoitus ja taloudellinen asema

Yhtiö sopi ja toteutti helmikuussa yhdessä luottolimiitin myöntäneiden pankkien kanssa 100 milj. euron luottolimiitin korvaamisen kahdella erillisellä, 60 milj. euron ja 40 milj. euron suuruisella luottolimiitillä. Kesäkuun lopussa yhtiö teki luottolimiitin myöntäneiden pankkien kanssa sopimuksen, jonka mukaan nostamaton 9 milj. euron suuruinen osa 60 milj. euron luottolimiitistä lopetetaan ja jäljelle jäi 51 milj. euron nostettu osa. Huhtikuussa päivitetyn lyhennyssuunnitelman mukaan 60 milj. euron luottolimiittiä lyhennetään joulukuussa 2021 11 milj. euroa ja tammikuussa 2022 40 milj. euroa. 40 milj. euron luottolimiittiä käytetään tulevien rakennushankkeiden rahoittamiseen ja sen eräpäivä on tammikuussa 2022 tai muu erillisille rakennuskohteille sovittu takaisinmaksuaika. 40 milj. euron luottolimiitistä oli kesäkuun lopussa nostamatta 35,8 milj. euroa. Yhtiöllä oli 31.12.2019 yhteensä 18,5 milj. euroa liikkeelle laskettuja yritystodistuksia, jotka kaikki maksettiin ensimmäisen vuosineljänneksen aikana takaisin. Konsernin rahoitusreservit olivat katsauskauden lopussa 105,2 milj. euroa (77,6 06/2019) koostuen nostamattomista projektilainoista 7,0 milj. euroa ja kassavaroista 98,2 milj. euroa.

Osana tervehdyttämisohjelmaansa yhtiö teki huhti-kesäkuussa useita taseasemaa, rahoitettavuutta sekä likviditeettiä parantavia toimenpiteitä. Huhti- ja kesäkuussa yhtiö sopi syndikaattipankkien kanssa yllä mainitut maksuaikataulun muutokset, sekä sopi valmisluottosopimuksiin sisältyvästä minimikäyttökatetasojen puolittamisesta varotoimenpiteenä koronaepidemian mahdollisesti aiheuttamiin kateheikennyksiin.

Toukokuussa yhtiö järjesti suunnatun osakeannin yhtiön kahden ulkona olevan hybridijoukkovelkakirjan haltijoille. Osakeannissa noin 75 milj. euroa hybridilainojen ulkona olleesta 92 milj. euron pääomasta ja kertyneistä koroista vaihdettiin osakkeisiin. Osakeannin toteuttamisen myötä vuoden 2016 hybridijoukkovelkakirjojen ulkona oleva pääoma on yhteensä noin 11,8 milj. euroa ja vuoden 2019 hybridijoukkovelkakirjojen ulkona oleva pääoma on noin 3,6 milj. euroa. SRV:n osakkeiden kokonaismäärä osakeannin jälkeen nousi 71.468.395 osakkeella yhteensä 131.967.970 osakkeeseen. Uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 19.5.2020.

Toukokuun lopussa SRV toteutti kirjallisena menettelynä 23.3.2021 erääntyvän 100 milj. euron vakuudettoman kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjansa (jonka ulkona oleva pääoma on 62,1 milj. euroa) yhden vuoden ja 27.3.2022 erääntyvän 75 milj. euron vakuudettoman kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjansa puolentoista vuoden maksuajan pidennykset sekä näiden lainojen tiettyjen ehtojen muutokset.

Kesäkuussa yhtiö järjesti merkintäetuoikeusannin, jossa SRV sai noin 50 milj. euron bruttotuotot. Osakeannin myötä SRV:n osakkeiden lukumäärä nousi 131.049.371 osakkeella 131.967.970 osakkeesta yhteensä 263.017.341 osakkeeseen. Uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 18.6.2020. Maaliskuun 30. nostettua 9 milj. euron pääomalainaa käytettiin ehtojensa mukaisesti maksuvälineenä ja konvertoitiin tässä yhteydessä omaksi pääomaksi.

Yllämainituista järjestelyistä sekä tuloksen ja kassavirran positiivisesta kehityksestä johtuen yhtiön taseasema ja likviditeetti paranivat merkittävästi. Kesäkuun lopussa yhtiön omavaraisuusaste (ilman IFRS 16 vaikutusta) oli 30,6 prosenttia (26,4 1-12/2019) ja nettovelkaisuusaste (ilman IFRS 16 vaikutusta) oli 83,5 prosenttia. Yhtiön rahavarat olivat 98,2 milj. euroa (27,7 1-12/2019) ja koko likviditeetti 105,2 milj. euroa (77,6).

SRV:n rahoitussopimuksissa taloudellisina kovenantteina ovat omavaraisuusaste, nettovelkaantumisaste, minimikäyttökate, minimikassa ja koronmaksukyky sekä eräitä muita rajoitteita. Koronmaksukyvyllä tarkoitetaan konsernin käyttökatteen (EBITDA) suhdetta konsernin nettorahoituskuluihin. Koronmaksukyky-kovenantti testataan vain mahdollisen uuden velkarahoituksen nostohetkellä: se ei estä olemassa olevien lainojen ja muiden rahoituslähteiden uudelleenrahoitusta.

Rahoitussopimusten kovenanttitasot määräytyvät kunkin lainasopimuksen allekirjoitushetkellä voimassaolleiden laskentaperiaatteiden perusteella. Siten IFRS 16 -standardilla ei ollut vaikutusta nykyisten lainasopimusten kovenanttien laskentaan. Perustajaurakointikohteiden osatuloutusperiaatteen mukainen tuloutus ja pääomalainojen sisällyttäminen omaan pääomaan huomioidaan omavaraisuusaste-kovenantin laskennassa. Lisäksi lainasopimuksissa on joitakin muita poikkeuksia kovenanttien perinteisiin laskentatapoihin, joista tehdään selkoa osavuosikatsauksen liitetiedoissa. Kaikkien lainasopimusten kovenantit täyttyivät 30.6.2020.

Korollinen nettovelka oli katsauskauden lopussa 307,4 (480,2) milj. euroa. Korollinen nettovelka aleni vertailukauteen verrattuna 172,8 milj. euroa. Ilman IFRS 16:n vaikutusta korollinen nettovelka oli 177,0 laskien 129,6 milj. euroa suhteessa vertailukauteen. Yhtiölainojen osuus korollisesta velasta on 60,0 (89,4) milj. euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli 15,0 (-72,5) milj. euroa ja investointien rahavirta 34,3 (16,7) milj. euroa. Liiketoiminnan positiivinen kassavirta johtui pääosin sijoittajille myytyjen urakkakohteiden pääomaa vapauttavasta vaikutuksesta ja kahden perustajaurakointikohteen valmistumisesta. Investointien kassavirtaan vaikuttivat positiivisesti REDIn ja Tampereen Kansi ja Areena –hankkeen omistuksien myynnit. Osakeantien kulujen jälkeinen kassavirtavaikutus katsauskaudella oli 47,1 milj. euroa mukaan lukien osakkeiksi konvertoitu 9 milj. euron pääomalaina.

Nettorahoituskulut vuoden alusta olivat -14,2 (-11,3) milj. euroa. Nettorahoituskuluihin sisältyi osinko- ja korkotuottoja 2,3 (2,1) milj. euroa, ei-kassavirtavaikutteisia tytär- ja osakkuusyhtiölainojen kurssauksesta aiheutuneita kurssieroja -4,2 (3,3) milj. euroa, korkojohdannaisten maksetut korot ja käyvän arvon muutokset -1,5 (-3,9) milj. euroa sekä korkokulut -6,6 (-7,0) milj. euroa, joista aktivoitiin IAS 23 -standardin mukaisesti vuoden alusta 0,3 (0,4) milj. euroa. Näiden lisäksi rahoituskuluihin sisältyi IFRS 16:n korkoja -2,8 (-3,4) milj. euroa ja muita rahoituskuluja kuluja -1,7 (-2,8) milj. euroa sisältäen mm. rahoitusjärjestelyihin liittyviä kuluja.

SRV:n sijoitussitoumukset olivat kesäkuun lopussa 30,0 (52,7) milj. euroa. Sijoitussitoumukset koostuvat lähinnä sitoumuksesta Fennovoiman Hanhikivi-1 -ydinvoimalaprojektiin ja Tampereen Kansi ja Areena -hankkeeseen.

SRV altistuu sen venäläisten tytäryhtiöiden kautta ruplan kurssivaihteluille. Katsauskauden laajaan tulokseen ja omaan pääomaan vaikuttanut muuntoerojen muutos oli -9,4 milj. euroa (9,3) johtuen Venäjän ruplan heikentymisestä. Konsernin rahoituseriin kirjattujen -4,2 (3,3) milj. euron valuuttakurssitappioiden lisäksi osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta -rivi sisältää ruplan muutoksesta johtuvia ei-kassavaikutteisia valuuttakurssitappioita -3,6 milj. euroa (5,6), jotka johtuvat pääosin valuuttamääräisten lainojen muuttamisesta rupliksi. Kurssitappiota pienensi ruplan suojauksesta aiheutunut 5,9 (-2,8) milj. euron tulosvaikutus. Kokonaisvaikutus omaan pääomaan oli -11,4 milj. euroa.

Puolivuosikatsaus  1-6/2020, 21.7.2020