Rahoitus ja taloudellinen asema

Rahoitus ja taloudellinen asema

Konsernin rahoitusreservit olivat katsauskauden lopussa 40,0 miljoonaa euroa (139,7 12/2018) koostuen käyttämättömistä sitovista maksulimiiteistä ja nostamattomista projektilainoista 12,3 milj. euroa ja kassavaroista 27,7 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on käytettävissä näiden lisäksi noin 14 miljoonan euron suuruinen TEL-laina. Lisäksi SRV:llä on 16.6.2021 erääntyvä 100 miljoonan euron maksuvalmiusluotto, jonka käyttämiseen liittyy koronmaksukyky-kovenantista johtuvia rajoitteita.  Joulukuun lopussa yhtiö sopi yhdessä syndikaattipankkien kanssa valmiusluoton käytön rajoituksesta siten, että valmiusluottoa voidaan käyttää vain 70 miljoonaa euroa yritystodistusten jälleenrahoittamiseen. Tätä ylittävää määrää ei voida nostaa ilman erillistä syndikaattipankkien yksimielistä lupaa. Joulukuun lopussa valmiusluottoa oli nostettuna 60 miljoonaan euroa.

Toukokuussa SRV laski liikkeelle 58,4 miljoonan euron 12 prosentin kiinteäkorkoisen hybridilainan. Hybridilainalla kerätyistä varoista 20,5 miljoonaa euroa käytettiin 45 miljoonan euron 8,750 prosentin hybridilainan sekä 37,9 miljoonaa euroa 23.3.2021 erääntyvien 100 miljoonan euron 6,875 prosentin velkakirjojen ennenaikaiseen takaisinmaksuun. Uudella hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää, mutta SRV:llä on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä kertaa neljän (4) vuoden kuluttua hybridilainan liikkeeseenlaskupäivästä. Lainajärjestelyllä parannettiin yhtiön pääomarakennetta ja taloudellista asemaa sekä pidennettiin lainojen maturiteettiä.

SRV:n rahoitussopimuksissa on tavanomaisia kovenantteja. Taloudellisina kovenantteina ovat omavaraisuusaste (myös osatuloutukseen perustuvana), nettovelkaantumisaste, minimilikviditeetti ja koronmaksukyky sekä eräitä muita rajoitteita. Koronmaksukyvyllä tarkoitetaan konsernin käyttökatteen (EBITDA) suhdetta konsernin nettorahoituskuluihin. Koronmaksukyky-kovenantti testataan vain mahdollisen uuden velkarahoituksen nostohetkellä: se ei estä olemassa olevien lainojen ja muiden rahoituslähteiden uudelleenrahoitusta.

Rahoitussopimusten kovenanttitasot määräytyvät kunkin lainasopimuksen allekirjoitushetkellä voimassaolleiden laskentaperiaatteiden perusteella. Siten juuri voimaan astuneella IFRS 16 -standardilla ei ole vaikutusta nykyisten lainasopimusten kovenanttien laskentaan.

Yhtiö sopi valmiusluoton myöntäneiden syndikaattipankkien kanssa joulukuun lopussa valmiusluottoon liittyvien lainakovenattien väliaikaisesta järjestelystä, jonka aikana niitä ei testata (standstill). Järjestely on voimassa uuden, valmiuslimiitin korvaavan lainasopimuksen allekirjoittamiseen saakka. Syndikaattipankit ovat tehneet luottopäätökset uuden lainan myöntämiseksi. Lopullisen lainasopimuksen viimeistely on käynnissä ja yhtiö tiedottaa erikseen lopullisen lainasopimuksen allekirjoittamisesta. Kaikkien muiden keskeisten lainasopimusten kovenanttitasot täyttyivät 31.12.2019.

Korollinen nettovelka oli katsauskauden lopussa 422,0 (282,8) miljoonaa euroa. Korollinen nettovelka kasvoi vertailukauteen verrattuna 139,2 miljoonaa euroa, josta IFRS 16 aiheuttaman vuokravelan osuus oli 150,1 milj. euroa. Ilman IFRS 16:n vaikutusta korollinen nettovelka laski 10,9 miljoonaa euroa. Yhtiölainojen osuus korollisesta velasta on 50,4 (78,3) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli -10,7 (25,5) miljoonaa euroa ja investointien rahavirta -5,9 (-3,1) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirtaa heikensi lähinnä korottomien velkojen pieneneminen. Liiketoiminnan rahavirtaan vaikutti positiivisesti 539 asunnon valmistuminen vuoden viimeisellä neljänneksellä. Asunnot ovat valtaosin myyty.

Nettorahoituskulut vuoden alusta olivat -29,3 (-17,5) miljoonaa euroa. Nettorahoituskuluja kasvatti kymmenvuotisen korkojohdannaisen -3,7 miljoonaa euron tulosvaikutus (-2,2)., johon sisältyi markkina-arvonmuutos ja maksetut korkokulut. Korkotason noustessa nykytasosta korkojohdannaisesta kirjautuu tuloslaskelmaan positiivista käyvän arvon muutosta ja päinvastoin. Korkokuluja aktivoitiin IAS 23 -standardin mukaisesti vuoden alusta 0,7 (1,2) miljoonaa euroa. Valuuttakurssivoitot rahoituskuluissa olivat 4,3 (-3,5) miljoonaa euroa. IFRS 16:n muutoksen vaikutus rahoituskuluissa oli -6,5 milj. euroa. Nettorahoituskustannuksia lisäsi -0,7 (-1,9) milj. euron ennenaikainen velkakirjojen takaisinlunastus.

Nettorahoituskuluihin sisältyvät myös seuraavat Venäjän osakkuusyhtiöiden lainasaamisiin tehdyt arvonalennukset ja poikkeukselliset kuluerät:

  • Venäjän yhteisyritys MMSGn korko- ja lainasaamisten arvonalennus 1,7 milj. euroa sekä lisäsuoritevelvoite 2,4 milj. euroa (Q4/2019)
  • Venäjän osakkuusyritys Promenadin korko- ja lainasaamisen arvonalennus 5,9 milj. euron (Q4/2019)
  • Suomen yhteisyritys REDIn lainasaamisen arvonalennus 0,8 milj. euroa (Q2/2019)
  • Korko-ja lainasaamisten arvonalennukset ja poikkeukselliset kuluerät yhteensä 10,8 milj. euroa rahoituskuluissa

SRV:n sijoitussitoumukset olivat syyskuun lopussa 51,7 (67,5) miljoonaa euroa. Sijoitussitoumukset koostuvat lähinnä sitoumuksesta Fennovoiman Hanhikivi-1-ydinprojektiin ja Tampereen Kansi ja areena -projektiin.

SRV altistuu sen venäläisten tytäryhtiöiden kautta ruplan kurssivaihteluille. Katsauskauden laajaan tulokseen ja omaan pääomaan vaikuttanut muuntoerojen muutos oli 11,5 miljoonaa euroa (-12,8) johtuen Venäjän ruplan vahvistumisesta. Konsernin rahoituseriin kirjattujen 4,3 (-3,5) miljoonan euron valuuttakurssivoittojen lisäksi osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta -rivi sisältää ruplan muutoksesta johtuvia ei-kassavaikutteisia valuuttakurssivoittoja 7,6 miljoonaa euroa (-10,3), jotka johtuvat pääosin valuuttamääräisten lainojen muuttamisesta rupliksi. Kurssivoittoja pienensi ruplan suojauksesta aiheutunut -3,8 (0,6) miljoonan euron tulosvaikutus.

6. helmikuuta 2020 yhtiö on tiedottanut erillisellä tiedotteella merkittävistä kaupoista, alustavista rahoitussopimuksista sekä aikomuksesta pyytää yhtiökokoukselta antivaltuuksia toteuttaa kaksi erillistä osakeantia kevään 2020 aikana. Yhtiö on sopinut nykyisen 100 miljoonan euron valmiusluoton korvaamisesta kahdella erillisellä, 60 miljoonan euron ja 40 miljoonan euron suuruisella valmiusluotolla. Yhtiön käytössä oleva 60 miljoonan euron valmiusluotto korvautuu uudella saman suuruisella valmiusluotolla, josta 20 miljoonaa euroa lyhennetään tammikuussa 2021 ja loput 40 miljoonaa euroa maksetaan takaisin tammikuussa 2022. Nostamatonta 40 miljoonan euron valmiuslimiittiä käytetään tulevien rakennushankkeiden rahoittamiseen ja sen eräpäivä on tammikuussa 2022 tai muu erillisille rakennuskohteille sovittu takaisinmaksuaika.

Yhtiön hallitus tulee lisäksi pyytämään varsinaiselta yhtiökokoukselta valtuuksia toteuttaa nykyisten hybridilainojen konvertointi omaksi pääomaksi sekä toteuttaa erillinen, noin 50 miljoonan euron suuruinen, osakepääoman korotus. Osakkeenomistajilta, jotka edustavat vähintään 60 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänivallasta, on saatu sitoumukset kannattaa antivaltuuksien myöntämistä yhtiökokouksessa. Yhtiö on lisäksi saanut sitoumukset yhteensa 51 miljoonan euron arvosta omistavien hybridihaltijoiden aikomuksesta osallistua hybridien konvertointiin omaksi pääomaksi sekä 40 miljoonan euron ennakkositoumukset osallistua erilliseen osakeantiin.

Mikäli tässä tiedotteessa esitetyt suunnitellut toimenpiteet toteutuvat suunnitellusti, odotetaan yhtiön taseaseman, lividiteetin ja taloudellisen tilanteen paranevan merkittävästi toisen vuosineljänneksen loppuun mennessä. Tällöin yhtiön omavaraisuusaste (ilman IFRS 16 vaikutusta) paranee nykyisestä arviolta tasolle 35–38 %, velkaisuusaste (ilman IFRS 16 vaikutusta) arviolta tasolle 75–85 % ja toimenpiteiden positiivinen kassavirtavaikutus arvioidaan olevan noin 95 miljoonaa euroa.

Toimenpiteiden jälkeen yhtiöllä on mahdollisuus kehittää toimintaansa pitkäjänteisellä tavalla.

Tilinpäätöstiedote  1-12/2019, 6.2..2020