Rahoitus ja taloudellinen asema

Rahoitus ja taloudellinen asema

SRV toteutti suunnitellusti vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla kesäkuussa rahoituksen kokonaisvaltaisen uudelleenjärjestelyn Venäjän Ukrainassa käynnistämän sodan ja siihen liittyvien taloudellisten pakotteiden aiheuttamien, Venäjällä sijaitsevien omaisuuserien ja Fennovoiman omistuksen arvonalentumisten seurauksena. Arvonalentumisilla oli merkittävä vaikutus SRV:n omaan pääomaan ja omavaraisuusasteeseen, ja uudelleenjärjestelyillä vastattiin arvonalentumisten vaikutuksiin oman pääoman merkittävällä vahvistamisella ja korollisen nettovelan vähentämisellä.

Kesäkuussa toteutunut rahoituksen uudelleenjärjestely koostui seuraavista toimenpiteistä:

    • Noin 34,8 milj. euron merkintäoikeusanti yhtiön osakkeenomistajille. Osakeanti merkittiin täyteen.
    • Yhtiön 100 milj. euron vakuudeton kiinteäkorkoinen joukkovelkakirjalaina (jonka ulkona oleva pääoma 31.12.2022 on 21,1 milj. euroa) ja 75 milj. euron vakuudeton kiinteäkorkoinen joukkovelkakirjalaina (jonka ulkona oleva pääoma 31.12.2022 on 36,0 milj. euroa) muutettiin hybridi- ja vaihtovelkakirjalainaehtoisiksi kirjallisissa menettelyissä. Vaihtovelkakirjalainaehtoisuus toteutettiin siten, että joukkovelkakirjalainojen ehtoja muutettiin sisällyttämällä ehtoihin osakeyhtiölain mukainen erityinen oikeus muuntaa joukkovelkakirjalainoja osakkeiksi, mikäli yhtiö ei lunasta niitä takaisin ennen 30.6.2026. Lainat arvostettiin käypään arvoon, joka oli lainaehtojen muutoshetkellä 60 prosenttia lainojen nimellisarvosta. Nimellisarvoltaan 57,1 milj. euron hybridi- ja vaihtovelkakirjalainoista 34,3 milj. euroa kirjattiin taseessa oman pääoman ehtoiseksi lainoiksi ja lainojen nimellisarvon ja käyvän arvon erotus, 22,8 milj. euroa, tuloutettiin muuna rahoitustuottona. Yhtiö teki lainanhaltijoille lainaehtojen muutosta koskeneen kirjallisen menettelyn aikana vapaaehtoisen takaisinostotarjouksen 60 prosentin hintaan nimellisarvosta. Takaisinostotarjouksessa ostettiin tarjottuja joukkovelkakirjalainoja yhteensä 42,7 milj. euron nimellisarvolla ja niistä maksettiin 25,6 milj. euroa.
    • Yhtiön 22.3.2016 liikkeeseenlaskeman pääomaltaan 45,0 milj. euron hybridijoukkovelkakirjan (jonka ulkona oleva pääoma oli 11,8 milj. euroa) ja yhtiön 23.5.2019 liikkeeseenlaskeman pääomaltaan 58,4 milj. euron hybridijoukkovelkakirjan (jonka ulkona oleva pääoma oli 3,6 milj. euroa) ehdot muutettiin kirjallisessa menettelyssä siten, että lainojen pääomasta leikattiin 55 prosenttia ja loppuosa pääomasta konvertoitiin osakkeiksi 0,10 euron osakekohtaiseen merkintähintaan suunnatussa osakeannissa. 22.3.2016 liikkeeseenlasketun hybridijoukkovelkakirjalainan ulkona olevasta pääomasta 98,3 prosenttia ja 23.5.2019 liikkeeseenlasketun hybridijoukkovelkakirjalainan ulkona olevasta pääomasta 100 prosenttia käytettiin suunnatun annin osakkeiden merkintään. Konvertoimatta jäänyt hybridivelkakirjalainojen nimellisarvo leikattiin kokonaisuudessaan.
    • Yhtiö sopi yhdessä syndikaattiin osallistuvien pankkien kanssa sen käytössä olevan maksuvalmius- ja projektirahoituslimiitin voimassaolon jatkamisesta 12 kuukaudella sekä eräiden muiden muutosten tekemisestä maksuvalmius- ja projektirahoituslimiittejä koskevaan sopimukseen.

Korollinen nettovelka oli katsauskauden lopussa 80,5 (170,0 12/2021) milj. euroa. Korollinen nettovelka pieneni vertailukauteen verrattuna 89,5 milj. euroa. Ilman IFRS 16:n vaikutusta korollinen nettovelka oli -11,5 (81,0) milj. euroa ja pieneni 89,5 milj. euroa suhteessa vertailukauteen. Yhtiölainojen osuus korollisesta velasta oli 7,4 (18,1) milj. euroa. Korollisen nettovelkojen määrään vaikutti merkittävästi kesäkuussa toteutettu merkintäoikeusanti ja joukkovelkakirjojen osittainen takaisinosto sekä konversio hybridiehtoisiksi.

Katsauskauden lopussa yhtiön omavaraisuusaste ilman IFRS 16 vaikutusta oli 48,2 prosenttia (32,8 12/2021) ja nettovelkaantumisaste ilman IFRS 16 vaikutusta oli -7,5 prosenttia (47,5 12/2021). Rahoitussopimusten kovenanttiehtojen mukainen omavaraisuusaste oli 48,2 prosenttia, kun kovenanttilaskennassa on huomioitu omaperusteisten projektien osatuloutus. Omavaraisuus- ja nettovelkaantumisasteeseen vaikuttivat merkittävästi edellä mainitut kesäkuussa toteutetut rahoitusjärjestelyt.

Yhtiön 30 milj. euron maksuvalmiuslimiitistä oli katsauskauden lopussa 10 milj. euroa nostettuna ja 20 milj. euroa nostamatta. Yhtiön 40,0 milj. euron sitovasta projektirahoituslimiitistä oli katsauskauden lopussa käyttämättä 35,8 milj. euroa. Lisäksi yhtiön 63,0 milj. euron ei-sitova projektirahoituslimiitti oli kokonaan käyttämättä katsauskauden lopussa. Maksuvalmius- ja projektirahoituslimiittien eräpäivää jatkettiin osana edellä mainittua rahoitusjärjestelyä huhtikuulle 2024.

Konsernin rahoitusreservit olivat katsauskauden lopussa 65,9 milj. euroa (100,1 12/2021) koostuen nostamattomista projektilainoista 0,6 milj. euroa, nostamattomasta maksuvalmiuslimiitistä 20,0 milj. euroa ja rahavaroista 45,3 milj. euroa. Rahoitusreservien muutokseen vaikuttivat liiketoiminnan ja investointien rahavirta -8,03 (76,2) milj. euroa, rahoituksen rahavirta -15,3 (-105,4) milj. euroa ja nostamattomien projektilainojen lasku.

SRV:n rahoitussopimuksissa taloudellisina kovenantteina ovat omavaraisuusaste, nettovelkaantumisaste, minimikäyttökate, minimikassa sekä eräitä muita rajoitteita. Rahoitussopimusten kovenanttitasot määräytyvät kunkin lainasopimuksen allekirjoitushetkellä voimassaolleiden laskentaperiaatteiden perusteella. Perustajaurakointikohteiden osatuloutusperiaatteen mukainen tuloutus ja pääomalainojen sisällyttäminen omaan pääomaan huomioidaan omavaraisuusaste-kovenantin laskennassa. Lisäksi lainasopimuksissa on joitakin muita poikkeuksia kovenanttien perinteisiin laskentatapoihin. Rahoitussopimusten olennaiset kovenantit on esitetty vuoden 2022 vuosikertomuksen liitteessä 29.

SRV:n sijoitussitoumukset olivat katsauskauden  lopussa 19,6 (21,1) milj. euroa. Sijoitussitoumukset koostuvat sitoumuksista Fennovoimaan ja Tampereen Kansi ja Areena -hankkeeseen.

SRV altistuu sen venäläisten tytär- ja osakkuusyhtiöiden sekä yhteisyritysten kautta ruplan kurssivaihteluille. Katsauskauden laajaan tulokseen ja omaan pääomaan vaikuttanut muuntoerojen muutos oli -4,3 milj. euroa (1,8 1-12/2021) johtuen Venäjän ruplan heikentymisestä. Konsernin rahoituseriin kirjattujen 1,5 (1,9) milj. euron ei-kassavaikutteisten valuuttakurssivoittojen lisäksi osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta -rivi sisältää ruplan muutoksesta johtuvia ei-kassavaikutteisia valuuttakurssivoittoja 7,3 (1,6) milj. euroa, jotka johtuvat pääosin ruplan kurssin heikentymisestä. Kokonaisvaikutus omaan pääomaan ennen arvonalennuskirjauksia oli 8,8 milj. euroa. Valuuttariskipositio on Venäjän alaskirjausten johdosta pienentynyt huomattavasti. Jäljellä oleva positio esitetään tämän osavuosikatsauksen liitteessä 12.

Yhtiölle on kertynyt Venäjän omistusten myötä kumulatiivisesti suoraan omaan pääomaan muuntoerona yhteensä -14,9 milj. euroa laajan tuloslaskelman kautta. Omistuksista luopumisen yhteydessä kertynyt negatiivinen muuntoero tullaan myöhemmin kirjaamaan tuloslaskelmassa kuluksi vaikuttaen liikevoittoon, mutta kirjauksella ei tule olemaan vaikutusta oman pääoman kokonaismäärään eikä operatiiviseen liikevoittoon.

2022 tilinpäätöstiedote, 2.2.2023