Toimintaympäristö

Suomen talous ajautui syksyllä 2022 taantumaan Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin myötä. Kuluvan vuoden talouskasvua heikentää sodan ja energiakriisin aikaansaama taloudellinen epävarmuus, kiihtynyt inflaatio ja sen myötä nousseet korot. Suomen Pankki ennustaa BKT:n supistuvan 0,2 % vuonna 2023. Energian hinta on laskenut nopeasti viime kuukausina ja euroalueen inflaatio hidastuu tänä vuonna. Työmarkkinoiden tilanne säilyy hyvänä. (lähde: Suomen Pankki)

Korkomarkkina on jatkunut kireänä, vaikka inflaatiohuippu näyttää ohittuneen niin maailmalla kuin Suomessakin. Inflaatio on edelleen sekä Euroopassa että USA:ssa keskuspankkien tavoitteisiin nähden korkeaa. Keskuspankit ovat hankalassa tilanteessa, sillä nopea korkojen nousu ei ole vielä täysin heijastunut talouteen inflaatiota laskevasti, mutta samalla ne joutuvat huomioimaan nopeiden koronnostojen negatiiviset vaikutukset rahoitusmarkkinoille. Tarvittavan politiikan kiristämisen suuruus on vielä epävarmaa, ja tämä epävarmuus heiluttanee markkinaodotuksia vielä voimakkaasti. Nopea korkojen nousu ja inflaatio sekä energian hinta talven aikana ovat aiheuttaneet haasteita kuluttajille, mikä on näkynyt selvästi myös asuntomarkkinan kysynnän voimakkaassa heikkenemisessä. Markkinat ovat maaliskuussa hinnoitelleet vuoden euriborin huipun nousevan korkeimmillaan hieman yli neljään prosenttiin syksyllä 2023. (lähde: OP Talouden näkymät, maaliskuu 2023)

Vaikka rakentaminen kasvoi viime vuonna 1,5 %, rakennuskustannusten nousu ja talouden epävarmuus jarruttivat rakentamisen kehitysnäkymiä. Talonrakentamisen aloitukset ja luvat ovat laskeneet yli vuoden ajan. Rakennusteollisuus ennakoi rakentamisen supistuvan 3,5 % kuluvana vuonna ja 0,5 % vuonna 2024. (lähde: Rakennusteollisuus)

Venäjän sota, kiihtyvä inflaatio ja korkojen nousu hiljensivät kiinteistökauppaa vuoden 2022 jälkimmäisellä puoliskolla. Kaupankäyntivolyymien ennakoidaan jatkavan hidastumista alkuvuonna 2023 rahoituksen saatavuuden ja hintatasojen epäsuhdan myötä. Sijoittajat odottavat kiinteistökaupan aktivoitumista ja erityisesti vihreän siirtymän hankkeet kiinnostavat. (lähde: KTI)

Kuluttajien luottamus romahti heti Venäjän hyökkäyssodan alettua. Kuluttajien luottamus on edelleen heikolla tasolla mutta luottamus omaan sekä Suomen talouteen koheni alkuvuonna. Maaliskuun saldoluku oli -10,8, kun se vielä joulukuussa 2022 oli -18,5. (lähde: Tilastokeskus)

Kotitalouksien asunnonostoaikomukset vähenivät merkittävästi vuoden 2022 lopulla energian hinnan kiihtyessä ja korkojen noustessa. Asuntojen uudistuotannon volyymi kääntyi laskuun syksyllä 2022 ja lasku jatkuu voimakkaana alkuvuoden. Vuonna 2022 aloitettiin 38 300 asuntoa mutta kuluvana vuonna asuntoaloitusten määrän ennakoidaan laskevan 27 400 asuntoon. Toimitilarakentamisen lupakehitys kääntyi laskuun vuoden 2022 aikana epävarmuuden ja korkeiden kustannusten vaikeuttaessa tarjoustoimintaa. Heikon lupakehityksen myötä toimitilarakentamisen volyymi jatkaa laskuaan alkuvuonna. Toimitilarakentamista kannattelee julkinen rakentaminen sekä vihreän siirtymän investoinnit ja näkymät ovat muuta rakentamista valoisammat. (lähde: Rakennusteollisuus)

SRV:n näkemys vallitsevasta markkinatilanteesta ja sen vaikutuksesta yhtiön toimintaan on, että asuntokaupassa kysyntä tulee pysymään lähiaikoina heikolla tasolla sekä kuluttaja- että sijoittajapuolella. Tästä johtuen uusien asuntohankkeiden aloitusmäärät tulevat jäämään lyhyellä aikavälillä hyvin mataliksi koko markkinassa. Myös toimitilapuolella markkina on aiempaa haastavampi, mutta kuitenkin asuntomarkkinoita valoisampi ja kysynnän suhteen polarisoituneempi. Julkinen sektori investoi ja teollisuuden puolella investointikysyntä on aiempaa aktiivisempaa. Lisäksi käyttäjälähtöisille toimitilatarpeille on nykyisessäkin markkinatilanteessa kysyntää. Kohonnut korkotaso kuitenkin asettaa painetta sijoittajien tuottovaateisiin ja rahoituksen saatavuuteen.

Tammi-maaliskuu 2023 osavuosikatsaus, 27.4.2023