Toimintaympäristö

Toimintaympäristö

Koronapandemian toinen aalto hidasti vuoden 2020 lopun talouskasvua, ja Suomen bruttokansantuotteen odotetaan supistuvan 3,3 prosenttia vuonna 2020. Rokotteiden käyttöönotto kevään aikana parantaa taloudenpitäjien uskoa tulevaisuuteen. Suomen talouden odotetaan toipuvan vuonna 2021 ja BKT:n arvioidaan kääntyvän 2,5 prosentin kasvuun. Pandemian hoito ja tukitoimet pitävät julkiset menot korkealla ja julkisen talouden alijäämä pysyy suurena. (Lähde: VM)

Kaupungistuminen Suomessa jatkuu ja muuttoliike pitää yllä kysyntää sekä asunto- että toimitilarakentamiselle erityisesti kasvukeskuksissa, joissa SRV:n painopiste yhtiön strategian mukaisesti sijaitsee. Vaikka koronapandemiasta johtuneet toimenpiteet rajoittivat taloudellista aktiviteettia monilla aloilla, rakentamisen aktiivisuus säilyi ennakkoitua korkeammalla tasolla vuonna 2020 ja ylsi lähelle edeltävän vuoden tasoa. Laskevat lupamäärät ja kiristyvä rahoitus kuitenkin ennakoivat supistumisen nopeutuvan ja vuonna 2021 rakentaminen kääntyy Rakennusteollisuuden ennusteen mukaan 4% laskuun. Rahoituksen kiristyessä rakentaminen painottuu yhä enemmän suuriin kaupunkeihin. (Lähde: Rakennusteollisuus)

Asuntorakentaminen on toistaiseksi selvinnyt ennakoitua paremmin koronapandemian vaikutuksista ja asuntorakentamisen volyymi pysyi vuonna 2020 melko korkealla tasolla (noin 35 000 asuntoaloitusta). Asuntotuotannon rahoituksen kiristyminen sekä yleinen epävarmuus vähentävät tuotantoa kuluvana vuonna ja aloitusten määrän odotetaan laskevan 31 000 asuntoon. Alhaiset korot ja kuluttajien asunnonostohalut pitävät kuitenkin kysynnän hyvällä tasolla. (Lähde: Rakennusteollisuus)

Toimitilarakentamisen hidastuminen painottuu erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolelle. Julkisen rakentamisen volyymi jatkaa laskua 4,9 miljoonaan kuutioon. Julkista rakentamista kannattelee kaupungistuminen ja rakennuskannan sekä väestön ikääntyminen. Liike- ja toimistorakentaminen pysyy historiallisen matalalla tasolla 4,1 miljoonassa kuutiossa ja näkymiä heikentää koronan aiheuttama tilakysynnän epävarmuus. Teollisuuden rakentamisen edeltävän vuoden voimakas pudotus loivenee ja vuonna 2021 aloitukset pysyvät viime vuoden tasolla 8,7 miljoonassa kuutiossa. Suurien suunnitteilla olevien hankkeiden toteutuminen vaikeuttaa ennustamista. (Lähde: Rakennusteollisuus)

Koronakriisi hiljensi sijoitusmarkkinat vuoden 2020 keväällä. Ulkomaisten ja kotimaisten sijoittajien kiinnostus Suomen kasvukeskuksissa sijaitsevia kohteita kohtaan on kuitenkin vahvistunut ja kiinteistöt ovat kiinnostava sijoitusluokka vakaata tuottoa etsivälle pääomalle. Koronakriisi on vaikuttanut kiinteistösektoreihin eri tavoin. Kriisin seurauksena sijoittajakysyntä on entistä voimakkaammin kohdistunut suurten kaupunkien vuokra-asuntoihin, joiden kysynnän ennakoidaan säilyvän vahvana myös tulevina vuosina. Myös logistiikka, yhteiskuntakiinteistöt, hyvät toimistot ja päivittäistavarakaupan kiinteistöt kiinnostavat sijoittajia. Sen sijaan kriisi on heikentänyt kauppakeskuskiinteistöjen näkymiä. Myös hotellikiinteistöjen kiinnostus on tällä hetkellä matala mutta sektorin odotetaan elpyvän nopeasti. (Lähde: KTI & Newsec)

Venäjän talous kärsi voimakkaasti öljymarkkinoiden sukelluksesta ja koronapandemiasta vuonna 2020. Erityisesti palvelualat, kuten majoitus- ja ravitsemustoiminnot, ovat kärsineet koronapandemian rajoitustoimenpiteistä. Venäjän BKT:n ennustetaan supistuneen vuonna 2020 noin 4 prosenttia mutta kuluvana vuonna kuluttajien ja yritysten luottamuksen odotetaan paranevan korona-rokotteen myötä. Vuosille 2021-2022 ennustetaan maltillista 2-3 prosentin kasvua. (Lähde: Bofit & East Office)

1-12/2020 Tilinpäätöstiedote, 4.2.2021