Toimintaympäristö

Toimintaympäristö

Suomen liiketoiminnan toimintaympäristö

Euroopan talous on jatkanut kasvuaan, mutta merkittävät taloudelliset ja poliittiset epävarmuustekijät useissa maissa sekä euroalueella että sen ulkopuolella pitävät yllä riskejä kehitykselle. Suomen talous kasvaa laaja-alaisesti. Vienti ja teolliset investoinnit ovat nousseet tukemaan kotimaisen kulutuksen ja rakentamisen aloittamaa nousua. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 2,5─3,0 prosenttia vuonna 2018 ja 1,5-2,4 prosenttia vuonna 2019. Rakentamisen kasvun arvioidaan olevan tänä vuonna noin 3 prosenttia ja laskevan ensi vuonna loivasti. Mikäli rakentamisen kasvu on myös tänä vuonna Suomen talouden kasvuvauhtia nopeampaa, on se jo neljäs peräkkäinen vuosi, kun näin tapahtuu. Vaikka uudisrakentamisen volyymi talonrakentamisessa sinnittelee plussan puolella, painaa maa- ja vesirakentamisen kehitys koko rakennussektorin kasvun nollaan vuonna 2019. (Lähde: Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus 10/2018).

Rakentamisen kasvun yleisenä moottorina ovat edelleen kaupungistuminen ja muuttoliike, jotka pitävät yllä tarvetta sekä asunto- että toimitilarakentamiselle kasvukeskuksissa, joissa SRV:n painopiste yhtiön strategian mukaisesti sijaitsee. VTT:n ennusteen mukaan kaupungistuminen tulee jatkumaan, sillä Suomen kaupungistumisaste on selvästi muita teollistuneita maita ja esimerkiksi Ruotsia jäljessä. Optimistisimpien ennusteiden mukaan jopa noin 620 000 ihmisen arvioidaan muuttavan kaupunkikeskuksiin vuoteen 2040 mennessä. Esimerkiksi Helsingin uusi yleiskaava mahdollistaa Helsingin kasvun noin 860 000 asukkaan kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä. (Lähteet: Helsingin uusi yleiskaava 10/2017 & VTT, Asuntotuotantotarve 2015–2040, 01/2016).

Suomen asunto-, toimitila- ja infrarakentaminen

Kasvukeskusten asuntokauppa on pysynyt yleisesti hyvällä tasolla muuttoliikkeen ja sijoittajamyynnin ansiosta, mutta kokonaisuudessaan asuntokaupassa oli tammi-elokuussa pientä laskua (Lähde: Huoneistokeskus). Asuntotuotanto painottuu yhä pieniin kerrostaloasuntoihin. Tänä vuonna asuntorakentaminen on edelleen ennätyskorkealla, mutta asunnoille myönnetyt rakennusluvat ovat jo selvässä laskussa. Asuntoaloituksia arvioidaan olevan vuonna 2018 noin 44 000 ja vuonna 2019 noin 39 000 kappaletta (Lähde: Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus, 10/2018).

Toimitilarakentamisen (liike- ja toimistorakentaminen, julkinen palvelurakentaminen sekä teollisuus- ja varastorakentaminen) aloitusten ennakoidaan laskevan kokonaisuudessaan hieman vuonna 2019. Vaikka aloitukset vähenevät ensi vuonna, on huomattava, että käynnissä olevia suuria hankkeita rakennetaan vielä ensi vuoden aikana. Teollisuusrakentamisen ennakoidaan hieman piristyvän tänä ja ensi vuonna, varastorakentaminen sen sijaan kääntyy laskuun kovan nousun päätteeksi. Korjausrakentamisen arvioidaan lisääntyvän tänä ja ensi vuonna tasaista 1,5 prosentin tahtia. Pula ammattitaitoisesta työvoimasta rajoittaa korjausrakentamisenkin kasvua. Maa- ja vesirakentaminen polkee tänä vuonna paikallaan. (Lähde: Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus, 10/2018).

Tilastokeskuksen mukaan rakentamisen kustannukset ovat nousseet 2,6 prosenttia vuoden 2017 elokuuhun verrattuna. Viimeisen 12 kuukauden aikana ovat kasvaneet erityisesti tarvikkeiden hinnat. (Lähde: Tilastokeskus, rakennuskustannusindeksi).

Kansainvälinen liiketoiminta

Venäjän talous on jatkanut hidasta kasvuaan. Öljyn hinnan viimeaikainen nousu on tukenut maan taloutta ja inflaatio on pysynyt kurissa. Venäjän bruttokansantuotteen kasvun ennustetaan olevan tänä vuonna 1,8 prosenttia ja 1,6 prosenttia ensi vuonna. Kotitalouksien kulutus elpyy edelleen hitaasti. Keskeisinä ennusteriskeinä pysyvät öljynhinnan mahdolliset muutokset sekä maailmantalouden näkymien ja kansainvälisten suhteiden oletettua heikompi kehitys. Valtiontalouden menojen lisäys voi nostaa ennustejaksolla BKT:n kasvutahtia odotetusta. (Lähde: Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos Bofit 4.10.2018).

1-9/2018 Osavuosikatsaus, 25.10.2018